Paikalliset

Tutkija: Katukerjäämisen taustalla organisoitu bisnes

Tamburiinin soittaja ja haitaristi tavoittelivat rytmejä kevätauringon paisteessa Asema-aukiolla. Lähistöllä oli rahankerjäyspuuhissa useampia romaninaisia.

Päivi Tuovinen

Itä-Euroopan romanikerjäläiset ovat tulleet Suomen katukuvaan jäädäkseen. Jokakesäisen ilmiön taustalla ovat lähtömaiden kurjat elinolot, joissa ei ole tapahtunut viime vuosina juuri edistystä, arvioi Itä-Euroopan romanien asemaa pitkään tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Arno Tanner.

Tannerin mukaan paras keino puuttua kerjäämiseen on tehdä Suomi mahdollisimman vähän houkuttelevaksi kohdemaaksi. Hänen mukaansa kerjäämisen taustalla on organisoitu bisnes, jonka kautta tänne saapuvat vain parhaiten kynnelle kykenevät romanit.

Tanner pelkää, että kerjäämiseen liittyvien lieveilmiöiden takia kansalaiset sulkevat silmänsä laajalta ongelmavyyhdiltä.

– Yleinen mielipide kääntyy tämän bisneksen myötä kielteiseksi niillekin, joilla on suurimpia ongelmia esimerkiksi Romaniassa.

Tanner suhtautuu kriittisesti Suomessa kerjäläisille annettavaan apuun. Hän katsoo, että esimerkiksi Helsingin linja olla tarjoamatta romaneille majoitusta on oikea.

Kerjäläiskysymys lävähti suomalaisten tietoisuuteen, kun Romania ja Bulgaria liittyivät EU:iin 2007. Samalla maissa asuvat romanit saivat oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen.

Tanner arvioi jo ennen Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyttä, että romanien aseman parantaminen kestää vuosikymmeniä. Seitsemässä vuodessa hänen näkemyksensä ei ole muuttunut, vaikka EU on pumpannut suuria summia romanitukiin.

– Romania ei ole tarttunut riittävän vahvasti näihin ongelmiin. Rahat ovat kadonneet byrokratiaan ja korruptioon, Tanner kritisoi.

Tannerin mukaan vastuu asiassa on ennen muuta romaneiden kotimailla. Iso rooli on myös romanien omilla järjestöillä ja vasta kolmanneksi EU:lla.

– Me (suomalaiset) kannamme vastuumme parhaiten, kun EU-poliitikkomme huolehtivat siitä, että romanien olot esimerkiksi Romaniassa aidosti paranevat, Tanner sanoo.

 

Porkkanat on käytetty, seuraavaksi tarvitaan muita keinoja.”

Osassa EU-maita kerjäläisyyttä ja siihen liittyvää rikollisuutta on pyritty vähentämään hätistelemällä romaneita takaisin kotiin maksamalla heidän kotimatkansa. Myös ajatusta vapaan liikkuvuuden takaavan Schengenin sopimuksen määräaikaisesta kumoamisesta on väläytelty.

 

Tanner ei usko, että Schengen-rajoituksista voisi tulla yleinen käytäntö.

– Ihmisten yhdenvertaisuuden takia romaneilla on oikeus liikkua siinä missä muillakin. Mutta aidosti hädänalaisten romanien ongelmien syihin pitää pureutua siten, että isojen EU-rahojen tehottomasta käytöstä ja väärinkäytöstä tulee kunnon rangaistuksia. Porkkanat on käytetty, seuraavaksi tarvitaan muita keinoja, Tanner sanoo.

EU-tukea tarjolla miljardeja

EU-maissa ja jäseniksi pyrkivissä maissa asuu 10–12 miljoonaa romania. Heidän elämäänsä leimaavat puutteellinen koulutus ja työttömyys, josta seurauksena ovat köyhyys, kehnot asuinolot ja terveysongelmat.

Romanit kohtaavat laajaa syrjintää. Osasyy ongelmiin on perinteissä, jotka estävät kiinnittymisen yhteiskuntaan.

EU tarjoaa romanien tukeen miljardeja euroja. Rahat on tarkoitettu muun muassa uusiin asuinalueisiin ja palveluihin.

Pelkästään Euroopan sosiaalirahaston tukea romaneille ja muille vähemmistöille on kuluvalla 6-vuotiskaudella tarjolla 13,3 miljardia. Jäsenmaat ovat korvamerkinneet tuesta kuitenkin vain murto-osan romaniohjelmiin.

Tukirahojen valvonta on jäsenmaiden vastuulla. EU:n komissio voi tehdä täsmätarkastuksia.

Väärinkäytöstä voidaan rangaista vähentämällä summat tulevista tukirahoista tai katkaisemalla rahoitus.

Lähteet: europa.eu, eurooppatiedotus.fi, migrationinformation.org

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu