Paikalliset

Kansallinen veteraanijuhla kokosi sukupolvet Barona-areenalle

Kolmivuotias Lumi-Alisa Vaismaa oli Espoon veteraanijuhlan nuorimpia osanottajia. Veteraaneja juhlivat naiset neljästä sukupolvesta, sillä suvun nuorimman mukana olivat myös Virva ja Päivi Lumme sekä Susanna Vaismaa.

Päivi Tuovinen

Espoon Barona-areenalla perjantaina vietetty kansallisen veteraanipäivän pääjuhla kokosi yhteen suomalaisia jopa neljästä eri sukupolvesta. Barona-areenalle oli kerääntynyt sadoittain veteraaneja ja heidän tukijoukkojaan.

Veteraanijuhlan todennäköisesti nuorin osallistuja oli Lumi-Alisa Vaismaa, 3, joka oli jo toista kertaa veteraanijuhlassa. Samalla hän on tuorein lenkki peräti neljän sukupolven ketjusta: saman suvun naisista paikalla oli lottana Syvärillä palvellut Virva Lumme, 91, sekä Päivi Lumme, 65, ja Susanna Vaismaa, 39.

– Veteraaniperinne on sellainen asia, joka ei meidän suvussamme jää unohduksiin. Olemme aina olleet mukana kaikissa mahdollisissa veteraanijuhlissa ja tänne Espooseen lähdimme ilman muuta, vakuutti Lumi-Alisan äiti Susanna Vaismaa Lempäälästä.

Kolmen veteraanin seurueeseen kuuluneille Göran Westerlundille, 89, Lars Löflundille, 89, ja Henrik Forsiukselle, 90, veteraanipäivä oli tuttuakin tutumpi juhla.

– Kyllä tämä aidosti tuntuu juhlapäivältä. Kun on itse ollut mukana, tietää hyvin mistä siinä kaikesta oli kyse, pohti Westerlund.

Kaikki kolme miestä olivat aikoinaan Syvärillä 17. divisioonan riveissä torjumassa puna-armeijan tankkeja. Löflund haavoittui jatkosodassa neljä kertaa.

– Monet meistä veteraaneista ovat viime vuosina kiertäneet kouluissa kertomassa sodan tapahtumista. Unohtumattomin kerta oli puhua Itä-Helsingissä koulussa, missä oli oppilaita 21 eri maasta, kertoi Löflund.

Veteraanien kanssa juttusille rohkenivat Barona-areenalla Haukilahden yläasteen oppilaat Kasperi Lappalainen, 14, ja Henrik Liimatainen, 14. Poikia kiinnostivat etenkin areenan edustalla esitellyt panssarivaunut.

Torstai-iltana vietetyn aseveli-illan helmiä oli naisten lauluyhtye Kanttiinin Lotat. Heistä Rauni Kontu ja Airi Riihalo olivat sota-aikana itsekin pikkulottia – ja muiden laulajien äidit ovat palvelleet lottina.

Kanttiinin Lotat ovat esittäneet sota-ajan lauluja uutterasti: viidentoista vuoden aikana he ovat esiintyneet peräti kolmisensataa kertaa.

– Erittäin moni on pitänyt näistä sota-ajan lauluista. Tänäänkään emme ole päässeet kulkemaan kuin metrin kerrallaan, kun meidät on pysäytetty. Ihmiset haluavat kiittää ja jäädä juttelemaan, iloitsee Rauni Kontu.

– Tuntuu todella mukavalta tietää, että lottien ja muiden veteraanien tekemää työtä vihdoinkin arvostetaan, iloitsevat Kanttiinin Lotat miltei kuorossa.

Perjantain pääjuhlaa kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Kutsuvieraiden joukossa oli myös ainoa elossa oleva Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt, 89.

Tällä kertaa veteraanijuhla nosti esiin veteraanisukupolven työn Suomen jälleenrakentamisen hyväksi. Raunioituneen maan nostivat jaloilleen samat miehet, jotka taistelivat juoksuhaudoissa ja samat naiset, jotka uurastivat kotirintamalla.

Juhlapuheessaan Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta muistutti, että sodan jälkeen todellinen jättiläisurakka olivat sotakorvaukset. Hänen mukaansa sotakorvaukset olivat vastikkeetonta vientiä, eivät tavanomaista kaupankäyntiä.

– Silti sotakorvauksista oli hyötyäkin maallemme. Ne olivat ennen kaikkea suomalaisen insinööritaidon valtava ponnistus ja osaamisen kehittämishanke. Rationalisointi, tuotantotehokkuus, projektiajattelu, laadun kehittäminen, ja muut talouselämän perusasiat jouduttiin valtavassa paineessa sopeuttamaan uusiin oloihin.

– Näin saavutettiin eri yhteiskuntaryhmien yhteisymmärrys, sillä tavoitteen saavuttaminen oli välttämätöntä, korosti Alahuhta.

Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen puolestaan muistutti, että yleinen asevelvollisuus ylläpiti sodan jälkeen uskoa tulevaisuuteen ja sotilaallisen merkityksen ohella edisti myös jälleenrakentamista.

– Jälleenrakentamisella saavutettu valtava edistys suomalaisessa yhteiskunnassa on myöhemmille sukupolville esimerkki yhteisöllisyyden voimasta.

– Kaveria ei jätetä -periaate on asevelvollisten keskuudessa tunnettu ja tunnustettu toimintaohje myös nykyisin. Se on niin ikään osoitus veteraanisukupolven henkisen perinnön jatkumisesta nuorten keskuudessa, painotti Puheloinen.

Pääministeri Jyrki Katainen seuloi esiin veteraanien työn arvon jälleenrakennusajan eheyttävänä tekijänä.

– Jälleenrakentamisen jälkeen olemme todella voineet luottaa toisiimme ja kaikenlainen yhteistyö on tuntunut reilulta. Tämä yhteistyö kuitenkin edellyttää vastuuntuntoa ja velvollisuudentuntoa, mutta sitä ei veteraaneilta ole suinkaan puuttunut, arvioi Katainen.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo olleensa aina sitä mieltä, että Espoon ja Suomen paras voimavara ovat aktiiviset, välittävät, osaavat ja työteliäät ihmiset sekä yhteisöt ja yritykset itse.

– Niin on nytkin. Meidän on yhdessä ja yhteistyöllä pidettävä huolta toisistamme ja kaikista niistä, jotka apua tarvitsevat. Meillä on paljon opittavaa sotaveteraaneilta ja jälleenrakennusajasta. Meidän on jälleenrakennettava suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa lapsillemme, painotti Mäkelä.

Päätössanat juhlaan toi puolustusvoimain entinen komentaja Jaakko Valtanen.

– Rauhan tultua tarvittiin edelleen velvollisuudentuntoa, luottamusta ja tulevaisuuden uskoa. Sitä tarvittiin sodan jälkien korjaamisessa, mutta myös kymmenien tuhansien leskien ja orpojen surutyössä sekä lukemattomien sotavammojen ja haavojen parantamisessa.

– Se oli kansallisen liikekannallepanon jatkamista poikkeuksellisen raskaissa rauhan töissä. Kunnian ja sankaruuden tunnot olivat silloinkin loitolla, mutta velvollisuuksien kivut iholla, korosti Valtanen.

Todellista juhlan tuntua toivat Espoon sotaveteraanikuoron ja perinnekuoron lisäksi myös Tapiola Sinfonietan ja Tapiolan kuoron esitykset. Juhlassa kuultiin muun musiikin ohella veteraanien toiseksi kansallislauluksi luonnehdittu Veteraanin iltahuuto.

Veteraanijuhlaan toivat oman tervehdyksensä myös muun muassa sotaorvot.

Kansallista veteraanipäivää on vietetty maassamme vuodesta 1987 lähtien. Päivä juontaa juurensa sotatoimien päättymispäivään 27. huhtikuuta 1945, jolloin Lapin sodan aseet vaikenivat.

Aiheesta muualla: 

http://www.lansivayla.fi/galleriat/106802-veteraanipaivan-paajuhla-espoossa

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu