Paikalliset

Tiukka kilpailutus heikentää kouluruuan laatua

Ruokana on pinaattilettuja tai lindströminpihvejä lisukkeineen. 9-luokkalainen Marko Ax vakuuttaa syövänsä koulussa joka päivä. Hänen suosikkinsa on kana ja riisi, smetanasei ei sen sijaan maistu. Toisella puolen linjastoa Janne Juurio kokoaa omaa annostaan.

Hemmo Rättyä

Kannelmäen peruskoulussa Runonlaulajantiellä on tänä vuonna tehty hartiavoimin töitä kouluruokailun parantamiseksi.

Pahimmillaan ruoka on loppunut kesken, välillä on lämmitetty pakasteita ja jatkettu keittoa vedellä.Tilanteeseen tuskastuneet oppilaat laativat keittiölle addressin. Koulusta on otettu yhteyttä myös palvelun tuottajaan Fazer Amicaan ja opetusvirastoon, koska ruoka on aikuistenkin mielestä ollut huonoa.

Vanhempainyhdistys organisoi kouluruokakyselyn. Sillä selvitettiin muun muassa, mistä ruuasta oppilaat pitävät ja eivät pidä ja paljonko he juovat energiajuomia ja limuja. Taustalla oli huoli ja ihmetys siitä, että koululaiset livahtivat usein luvatta lähikauppoihin ostoksille.

– Vastaukset olivat rakentavia, asiallisia ja rehellisiä, rehtori Sirkka Kovanen arvioi.

Raha ratkaisee.”
Kilpailuttaminen on Kovasen mielestä mennyt liian pitkälle. Kouluruuan valmistuksessa pelataan pennosilla.

– Raha ratkaisee. Mitoitukset ovat tiukat. On ihme, että ruoka-annos ylipäätään saadaan aikaan muutamalla kymmenellä sentillä.

– Jos oppilaita on paljon poissa tai tarjolla on ruokaa, joka ei heille maistu, seuraavaa jaksoa varten varataan liian vähän ruokaa. Sitten ruokalistalla onkin suosikkiruokia, ja ne loppuvat kesken, Kovanen harmittelee.

6–9 -luokkalaisille suunnatussa kyselyssä selvisi, että salaatti ei maistu koululaisille. 210 lomakkeen palauttajasta 158 kertoi ottavansa vain vähän salaattia. Toisessa ääripäässä olivat tytöt, jotka ottavat salaattia, mutta eivät muuta ruokaa. Reilusti salaattia ottavia oli vain 22.

Yleensä salaatin saa itse koota salaateista, kurkusta, tomaatista ja vaikkapa maissista.Suosikkiruokien listan kärjessä olivat tutut kalapalat tai -puikot, pinaattiletut ja tortillat. Riisiä on koululaisten mielestä tarjolla aivan liian usein. Hernekeitto ja kalaruoat kuuluivat myös ei-toivottuihin ruokiin.

Sirkka Kovasta ihmetyttää se, että suosikkiruokien kärjessä ovat teolliset, pitkälle prosessoidut ruuat.

Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että monissa kodeissa on arkena tarjolla eineksiä. Sitten viikonloppuna saatetaan syödä gourmet-ruokaa.

Tavallinen, oikea kotiruoka, kuten salaatit ja kalakeitto, ovat lapsille vieraita eivätkä näin ollen maistu.

– Ruokakulttuuri ja ruuan arvostaminen opitaan kotona, Sirkka Kovanen muistuttaa.

Kouluruuan arvostelu on melkeinpä kiellettyä. Kovasen mielestä tässä asiassa eletään sodan jälkeistä aikaa ja vastaus arvosteluun on se, että pitäisi olla kiitollinen siitä, että koulussa ylipäätään saadaan ruokaa.

– Hyvin helposti vetäydytään myös Pisa-hehkutuksen taakse eikä epäkohtia haluta nähdä.

Helsingin kouluista 95 prosentille ruoan toimittaa kaupungin liikelaitos Palmia. Kymmenen koulun ruoan toimittaa kilpailutuksen perusteella Fazer Amica.

Sipoo-liitoksessa Helsingille siirtyneissä kouluissa ruoan valmistaa Sodexho.

Samankaltaisia ongelmia kuin Runonlaulajantien koulussa voi ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäen mukaan tulla missä tahansa koulussa.

– Viimeinen ruokailuvuoro on aina haasteellinen oppilaitoksesta ja palvelun tuottajasta riippumatta.

Ruuan riittävyyteen on Rintamäen mukaan paneuduttu tänä keväänä voimakkaasti.

Mahdollisista ongelmista pitää heti viestittää keittiöön, Rintamäki painottaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu