Paikalliset

Valtion tukea arvostellaan: kannustaa huostaanottoihin

Jokainen huostaanotto on raskas niin lapselle, vanhemmillekin kuin viranomaisillekin.

Terhi Marttinen

Huostaanottojen määrä kasvanut viime vuodet voimakkaasti. Tänä vuonna Helsingissä huostaanottoja on tehty 1 108, kun koko maassa luku on 8 305. Helsingissä huostaanottojen määrä on noin viidenneksen suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Lastensuojelujärjestelmää on arvosteltu muun muassa siitä, että valtion kunnille huostaanotoista maksamat korvaukset perustuvat liiaksi tehtyjen huostaanottojen lukumäärään.

Mitä enemmän huostaanottoja tehdään, sen suurempia ovat korvaukset. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) kutsui bloginsa kommenteissa valtionosuuslakia tässä suhteessa ”erityisen kieroutuneeksi.”

Valtionosuus lasketaan monimutkaisella kaavalla, jossa keskeinen muuttuja on ns. lastensuojelukerroin. Se saadaan jakamalla kunnassa tehtyjen huostaanottojen määrä kunnan asukasluvulla ja jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä.

Lastensuojelukerroin otettiin käyttöön vuonna 2006. Sillä haluttiin kompensoida kunnille tavallista suurempia lastensuojelun kustannuksia, kertoo Arto Salmela valtiovarainministeriöstä.

Maria Guzenina-Richardsonin mukaan lasten sijaishuollon järjestelmä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän yrittäjien käsiin. Ammatillinen perhekoti voi tehdä kovaakin voittoa.

Julkisuudessa on puhuttu etenkin suurten kansainvälisten ketjujen tulosta laitoshuoltoon. Sen lisäksi myös sijaisperhehoitoon on ministerin mukaan tullut uusia yritystoimijoita.

– Huostaanottoja ei saa tehdä löysin perustein, jotta bisnes saisi asiakkaita.

Guzenina-Richardsonin mielestä huostaanottojen sijaan kuntien olisi panostettava ennaltaehkäisevään perheiden tukemiseen. Taannoin voimaan astuneen lakiuudistuksen myötä matalan kynnyksen palveluita on tehostettu, mutta Guzenina-Richardson myöntää, että tehtävää on vielä paljon.

Ministerin mielestä yhteiskunta on vinksahtanut, jos asioihin puututaan vasta sitten, kun on pakko.

– Palveluketjun alkupäähän satsaaminen tulee myös huostaanottoja halvemmaksi.

Guzenina-Richardsonin mielestä on myös käsittämätöntä, että Suomessa ei ole tehty valtakunnallisesti kattavaa selvitystä siitä, mitkä seikat ovat johtaneet huostaanottoon ja mitä tukitoimia perhe on saanut sitä ennen.

Yhteiskunta on vinksahtanut, jos asioihin puututaan vasta sitten, kun on pakko.”
– Lapsen huostaanotto on aina murheellisten tapahtumien summa. Vähintä mitä yhteiskunta voi tehdä, on pitää huolta, että kaikki voitava tehdään niiden ehkäisemiseksi.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan lakimuutosta, jolla lastensuojelun painopistettä vietäisiin perhehoidon suuntaan. Parannusta on tulossa myös sijaisperheiden palkkioihin ja sijaisjärjestelyihin.

Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ei vastannut Helsingin Uutisten haastattelupyyntöön huostaanotoista ja niihin liittyvistä valtionosuuksista.

Laitoshoito nielee kymmeniä miljoonia

Kuluvan vuoden tietojen perusteella Helsingin lastensuojelukerroin on 1,2121. Huostaanottojen määrä on 20 prosenttia suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Kuluvana vuonna Helsingin lastensuojelun laskennalliset kustannukset ovat noin 34 miljoonaa euroa, josta laskennallinen valtionosuus olisi noin 11 miljoonaa.

Viime vuonna Helsingissä oli sijoitettuja lapsia yhteensä 2 389, joista huostaanotettuja oli 1 519. Muut sijoitetut olivat kiireellisesti sijoitettuja tai avohuollon tukitoimena sijoitettuja.

Valmisteilla olevan raportin mukaan Helsingin kaikkien sijoitettujen laitoshoidon kustannukset olivat viime vuonna yhteensä noin 70 miljoonaa euroa, joista ostopalvelulaitosten osuus oli 31 miljoonaa.

Lisäksi ammatillisten perhekotien kustannukset olivat 4,7 miljoonaa euroa ja perhehoidon 21 miljoonaa.

Helsingin kaupungin HU:lle antaman arvion mukaan valtio kompensoi menoista enintään noin neljä miljoonaa euroa.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu