Ruoka

Osaatko syödä eettisesti ja ekologisesti oikein?

- Myös tiedostava kuluttaja voi herkutella, vakuuttavat Soya Oy:n toimitusjohtaja Stig Vesterlund ja Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Marketta Karjalainen

Soya Oy:n tofut ovat saaneet uuden nimen ja kylkeensä viisi erilaista symbolikuvaa kertomaan tuotteen sisällöstä ja ympäristövaikutuksista.

Tammisaarelainen Soya valmistaa viisi tofutuotettaan Brasilian Capanema-kylästä hankittavista reilun kaupan luomusoijapavuista. Hiilijalanjälki pieneni, kun yhtiö siirtyi käyttämään ekosähköä.

Toimitusjohtaja Stig Vesterlundin mukaan Jalotofu on 24 vuoden kovan työn tulos.

– Olimme idealisteja ja halusimme tehdä luonnonmukaisia, puhtaita ja eettisiä tuotteita, Vesterlund muistelee vuotta 1989.

– Olimme edelläkävijöitä, mutta viime vuonna havahduimme huomaamaan monen muunkin tekevän jo puhtaita elintarvikkeita, joten kirkastimme brändimme Jalotofuksi, Vesterlund selvittää.

Luonto-Liiton toiminnanjohtajan, ympäristöbloggari Leo Straniuksen mielestä ympäristömerkinnät ovat ostopäätöksen kannalta yhtä olennaisia kuin tuotteen hinta ja ravintosisältö.

– Ruuan ympäristövaikutukset ja eettisyys ovat monimutkaisia asioita. Valintojen tekemistä helpottaisi, jos kaikkien tuotteiden pakkausmerkinnät olisivat näin perusteellisia, Stranius toteaa.

– Soijatuotteita pidetään huonona valintana, koska soijaa ei kasva Suomessa. On kuitenkin harhaluulo uskoa, että vain lähiruoka on ekologista. Soija tulee suurina erinä rahtilaivoilla eikä kuljetus rasita paljonkaan ympäristöä, Stranius vakuuttaa.

Ruokakaupassa toimitaan Straniuksen mukaan muutenkin usein harhaluulojen varassa.

– Meillä puhutaan kyllä kauppakasseista, mutta paljon merkittävämpi on kassin sisältö. Ruuan alkuperämaan sijasta kannattaa miettiä, meneekö kauppaan autolla vai suosiiko lähikauppaa. Pakkausten minimoimisen sijasta pitäisi keskittyä vähentämään ruuan hävikkiä, Stranius listaa.

Ympäristötietoinen kuluttaja ei Straniuksen mukaan osta naudanlihaa, juustoa, maitotuotteita eikä sianlihaa, vaan suosii viljatuotteita, marjoja, soijaa, palkokasveja, perunoita ja juureksia.

– Jos voi suosia kasvisperäistä ruokaa eläinperäisen sijasta, se on hyväksi ympäristölle, mutta myös terveellistä, Stranius summaa.

Jos haluaa eläinproteiineja, kannattaa suosia poroa, riistaa ja kalaa. Huonoin valinta ympäristön kannalta on nauta tai lammas, eläinten hyvinvointia ajatellen broileri.

Suomalaiset mättävät Straniuksen havaintojen mukaan nykyisin lihaa ”ihan hulluna”. Lihankulutus on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa.

– Minusta maun, ravintoarvon ja ympäristövaikutusten kannalta on olemassa parempia herkkuja kuin liha, Stranius arvioi.

– Soija on erinomainen ekologinen proteiinin lähde. En ole herkuttelija, mutta vegaaniksi ryhtyminen on avannut ruokakenttääni ja tuonut siihen paljon lisää aineksia ja makuja, Stranius vakuuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu