Paikalliset

Lukio-opinnot voi suorittaa kokonaan verkossa

Hulda Tepponen muistuttaa, että verkko-opiskelijalla täytyy olla motivaatio kohdallaan ja opinnoille täytyy itse asettaa aikaraja.

Jari Niemelä

– Verkkolukioon ei ole mitään pääsyvaatimuksia. Riittää, kun peruskoulu on käyty ja kotona on tietokone nettiyhteydellä, kertoo Eiran aikuislukion verkko-opetuksesta vastaava apulaisrehtori Salme Sulander.

Samaa mieltä on lukion verkossa suorittanut Hulda Tepponen, 18. Hän tietää, että verkko-opinnot vaativat itsekuria.

Tepponen aloitti opinnot Eiran aikuislukiossa syksyllä 2007. Hänelle verkko-opinnot olivat ainut vaihtoehto.

– Halusin suorittaa suomalaisen lukion, vaikka asuin viime syksyyn asti ulkomailla.

Tepponen suosittelee verkko-opintoja paitsi ulkomailla asuville, myös työssäkäyville aikuisille.

Sulander muistuttaa, että verkko on vaihtoehto myös silloin, jos opiskelija ei sairauden vuoksi voi säännöllisesti käydä koulussa.

– Meillä on opiskelijoina myös syrjäseudun ihmisiä sekä huippu-urheilijoita, jotka matkustelevat paljon.

Tepponen pitää hyvänä, että koko lukion voi tehdä omassa tahdissa.

– Teininä tietysti harmittaa, ettei verkossa ole sitä koulutunnelmaa, pohtii Tepponen.

Eiran aikuislukiossa järjestetään seminaaripäiviä niille verkko-opiskelijoille, jotka haluavat tehdä osan opinnoista ryhmässä.

Opinnoissa etenemisessä pitää ottaa oma elämäntilanne huomioon. Sulander vakuuttaa, että ahneella on kehno loppu verkko-opiskelussakin.

– Jos käyt töissä, ota yksi tai kaksi kurssia per jakso. Jos opiskelet päätoimisesti, kursseja sopii jaksoon neljä tai jopa viisi.

Tepponen laskee, että lukio-opinnot verkossa ovat vieneet päivittäin aikaa kahdesta kolmeen tuntiin.

– Hyvä työjärjestys pitää olla.

Käytännössä verkko-opinnot alkavat, kun opiskelija ilmoittautuu ja saa tunnukset verkkoympäristöön.

– Välttävillä atk-taidoilla pärjää. Opintojen alussa saa ohjausta, miten verkossa toimitaan.

Verkko-opetuksessa hyödynnetään paljon virtuaalimaailmaa.

– Voit istua virtuaalisessa kahvilassa Pariisissa ja keskustella opettajan kanssa ranskaksi. Verkkolukiossa osaamista ei niinkään arvioida perinteisillä kokeilla, vaan enemmän tehdään tutkielmia ja portfolioita. Kaikkea mahdollista tietoa saa käyttää hyväksi, jolloin tiedonhakutaidot kehittyvät.

– Sellaista se on oikeassa elämässäkin. Ei Suomen jokia tarvitse ulkoa osata. Kyllä sen litanian tarvittaessa löytää, Sulander naurahtaa.

Tepposen mielestä kieliopinnoissa voisi olla enemmän mahdollisuuksia puhumiseen. Ruotsin kieltä verkon kautta opettava Sulander kuitenkin kysyy:

– Kuinka paljon yksittäinen opiskelija voi ja saa puhua perinteisessä opetuksessa 25 oppilaan ryhmässä?

– Annoin ruotsin opiskelijoille tehtäväksi hakea kesätöitä Nordjobb-ohjelman kautta. Opiskelijoiden mielestä se oli hyvää kielen harjoitusta, eikä vain sen miettimistä, mikä pääte milloinkin tulee, kuvailee Sulander.

Verkko-opintoja ei Tepposen mielestä kannata aloittaa heppoisin perustein.

– Jos ei oikeasti kiinnosta, opinnoista ei tule mitään. Välillä minullakin ovat suunnitelmat heittäneet laiskottelun takia. Vanhemmat ovat onneksi patistaneet lukemaan.

Tepposella on keväällä edessä kirjoitukset. Tähtäimessä ovat jatko-opinnot.

– Tosi innoissani olen lukion suorittamisesta. Olen ollut tyytyväinen opintoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu