Viihde

Suuhygienistit: Nämä konstit varmistavat lapsen hampaiden hyvinvoinnin

Vauva totutetaan jo ensimmäisen hampaan puhjettua harjaukseen. Pieniä puhjenneita hampaita harjataan aamuin illoin. Hammastahnaa voi käyttää jo alusta alkaen.

Jonna Hovi-Horkan

Suuhygienistien mukaan suomalaisperheillä on petrattavaa hampaiden hoidossa. Vaikka äitiys- ja lastenneuvolat ja hammashoitolat kertovat tuoreimmista ohjeistuksista, osa harhaluuloista elää sitkeässä. Uusien toimintatapojen siirtyminen osaksi perheen arkea vaihtelevat.

Suuhygienistit kumoavatkin ensimmäiseksi väitteet, että reiät periytyvät vanhemmilta lapselle tai että lapsella on huono hammasluu.

Ammattilaisten mukaan hampaat on luotu kestämään koko elämän.

– Huonot hampaat eivät periydy. Tavat ja tottumukset kylläkin, suuhygienisti Sirpa Järvinen Suun ja Terveydenhoidon Ammattiliitosta korostaa.

Hampaat ovat hänen mukaansa olennainen osa ulkonäköä ja äänenmuodostusta. Myös syömisen ja pureskelun kannalta hampaiden hyvinvoinnilla on merkitystä.

 

Huonot hampaat eivät periydy. Tavat periytyvät.”

Mitä sitten pitää tehdä, että lasten hampaat voivat hyvin?

 

– Vanhempien olisi hyvä tarkastaa ja hoitaa kuntoon omat hampaansa jo ennen lapsen syntymää.

Koko perheen ruokailu- ja hampaanhoitotottumukset kannattaa siis laittaa kuntoon jo odotusaikana, sillä lapsi oppii mallista.

Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla pätee edelleen.

– Tehkää hetkestä vakiintunut, luonnollinen ja hauska tapa, joka säilyy läpi koko elämän.

Turhat välipalat ja napostelu kannattaa karsia pois ja on pyrittävä säännölliseen ateriarytmiin.

– Happohyökkäys kestää puoli tuntia ja hampaat kestävät hyökkäyksiä noin viidestä kuuteen päivässä.

Syyhygienian ammattilaiset suosittelevatkin vettä janojuomaksi. Myös ksylitolipurukumin käyttö auttaa taistelussa reikiintymistä vastaan.

– Vähintään kuusi tyynyä täysksylitolipurukumia vuorokaudessa aterioiden ja välipalojen jälkeen on suositeltavaa.

Suositusta tukee Marja-Liisa Laitalan väitöstutkimus, jonka mukaan äidin säännöllinen täysksylitolin käyttö vaikuttaa lapsen maitohampaiden terveyteen.

Raskausajan hormonaaliset muutokset yllättävät monet odottavat äidit. Vaikka hampaistaan pitäisi huolta, reikiä tai reiän alkuja vain tuppaa ilmestymään.

– Syljen koostumus muuttuu, sillä pH ja ja puskurointikyky alenevat. Myös riski suun sairauksiin lisääntyy, Järvinen sanoo.

 

Maitohampaat kehittyvät äidin vatsassa jo raskausviikoilla 16–20.”

Samaan aikaan kun äidin suussa käy myllerrys, pienet hampaiden alut alkavat kasvaa sikiön suussa.

 

Maitohampaat kehittyvät äidin vatsassa jo raskausviikoilla 16–20. Maitohampaat kehittyvät siis jo ennen hampaiden puhkeamista. Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat 4–11 kuukauden iässä.

– Pysyvät hampaat puolestaan kehittyvät heti lapsen synnyttyä ja ensimmäinen pysyvä hammas puhkeaa noin 5–6 vuoden iässä.

 

Aikuinen voi tartuttaa reikiintymisbakteerin lapselle syljen välityksellä.”

Tutin imeminen vahvistaa puremalihaksia ja leukojen kasvua, mikä on hyväksi lapselle. Jos tuttia käytetään yli vuodenikäiseksi ja varsinkin kahden ikävuoden jälkeen, lapselle voi kehittyä purentavirheitä.

 

Kaikki lapset eivät vältämättä tarvitse tuttia lainkaan. Jos lapsi imee omaa peukaloaan, on parempi totuttaa hänet ensin tuttiin ja kokeilla sitten tutista luopumista.

– Peukalosta lapsi on vaikeampi vierottaa kuin tutista. Siksi mieluiten tutti kuin peukalo, Järvisen kollega Kukka-Maaria Leivonen sanoo.

Toinen ongelma on tutin puhdistaminen omassa suussa tai lusikassa olevan ruuan lämpötilan varmistaminen omalla kielellä.

– Näin aikuinen voi tartuttaa reikiintymisbakteerin lapselle syljen välityksellä. Lapsella ei ole bakteeria syntyessään, Leivonen sanoo.

Hän muistuttaa myös, että pitkään, yli vuoden hampaiden puhkeamisen jälkeen jatkunut tiheä imetys voi altistaa myös reikiintymiselle, jos lapsi on saanut bakteeritartunnan tai hän nauttii lisäksi paljon sokeripitoisia ruokia ja juomia.

– Myös tiheät yösyötöt voivat aiheuttaa reikiintymisriskin, sillä syljen eritys heikkenee yön aikana.

Tiesitkö?

Hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua eli noin puolen vuoden iässä.

Fluoripitoista lasten hammastahnaa käytetään alussa vain pieni sipaisu.

Pienten lasten hammastahnoissa fluoripitoisuus on 500 ppm (0,05%).

2–5-vuotias lapsi voi käyttää pienen herneen kokoisen nokareen hammastahnaa, jonka fluoripitoisuus on enintään 1 100 ppm (0,11 %).

Kouluikäiset lapset voivat käyttää herneen kokoisen nokareen hammastahnoja, joissa on vähintään 1 100 ppm (0,11 %) fluoria.

Ksylitolin käyttö ei korvaa hampaiden harjausta, sillä harjaus poistaa hampaan pinnalta bakteeripeitteen.

Hampaat harjataan kaksi kertaa vuorokaudessa, ennen aamiaista ja nukkumaan mennessä.

Hampaiden harjaus heti aamiaisen jälkeen voi kuluttaa kiillettä, jos aamiaisella on juotu esimerkiksi tuoremehua. Jos hampaiden harjaaminen ennen aamiaista ei onnistu, anna lapselle aamiaisen päätteeksi ksylitolia ja harjaa hampaat tämän jälkeen.

Suositusharjausaika on kaksi minuuttia, mutta ihan pienimmille lapsille riittää huolellinen harjaus ilman aikarajaa.

Lähde: suuhygienisti (yamk) Kukka-Maaria Leivonen, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu