Paikalliset

Helsinki haluaa karsia ulkomaalaisten tukia

Sosiaalitoimi pystyy harvoin tekemään kattavan selvityksen ulkomaalaisen tuenhakijan varallisuudesta.

Päivi Tuovinen

Helsingin kaupunki haluaa lopettaa toimeentulotuen maksamisen niille ulkomaalaisille, jotka sen tulkinnan mukaan eivät ole tukeen oikeutettuja.

Helsingin mukaan oleskelulupa pitäisi evätä niiltä ulkomaalaisilta, jotka saavat Suomessa toistuvasti toimeentulotukea.

– Suomen laki velvoittaa kunnat maksamaan toimeentulotukea kaikille, jotka kunnan alueella vakituisesti oleskelevat, mutta ulkomaalaislain mukaan perusteita Suomessa oleskelulle ei ole sellaisella ulkomaalaisella, joka toistuvasti turvautuu toimeentulotukeen, kertoo Helsingin sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen osaston päällikkö Leila Palviainen.

– Lait ovat keskenään ristiriidassa.

Tieto ei myöskään kulje eri viranomaistahojen välillä.

Kaupungin sosiaaliviranomaiset eivät nykylainsäädännössä saa antaa toimeentulotuen asiakkaistaan tietoja maahanmuuttoviranomaisille ja poliisille, eli viranomaisille, jotka käsittelevät oleskelulupa-asioita.

 

Toimeentulo- tuesta maksetaan, kun henkilö käy kotimaassaan uusimassa passinsa.”

– Väärinkäytökset jäävät pimentoon, toteaa Palviainen.

 

Käytäntö Helsingissä on, että kaupunki myöntää toimeentulotukea niille ulkomaalaisille, joille poliisi ja maahanmuuttoviranomaiset ovat rekisteröineet oleskeluoikeuden Suomeen, ja jotka vakituisesti oleskelevat Helsingissä.

Helsinki haluaisi lakiin aiempaa selvemmän kirjauksen siitä, mitä vakituinen oleskelu kunnassa ulkomaalaisen kohdalla tarkoittaa. Nyt maassa tilapäisestikin oleskelevat ulkomaalaiset ilmoittautuvat toimeentulotuen hakijoiksi.

– Epäselvät ovat ohjeet siitäkin, mitä toimeentulotukena myönnetään, ja kuinka kauan, Palviainen sanoo.

Laintarkennusta kaivataan myös toimeentuloasiakkaalle maksettaviin lisäkorvauksiin. Nyt kunnat joutuvat maksamaan muun muassa sen, kun toimeentulotuen saaja käy uusimassa passinsa synnyinmaassaan.

Palviainen korostaa, että toimentulotuen myöntämiseen liittyvien tulkinnanvaraisuuksien poistamiseksi tarvitaan lakimuutoksia.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan asiasta eri mieltä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston johtajan Kari Ilmosen mukaan ongelmien ratkaisuun ei välttämättä tarvita uutta lainsäädäntöä, vaan ministeriön aiempaa selvempää ohjeistus riittää.

Ministeriössä kirjoitetaan parhaillaan kunnille toimeentu lotukiopasta, jonka pitäisi olla valmis ensi vuoden alussa.

Ilmosen mukaan opas antaa toimeentulotuen myöntäjälle mahdollisuuden pyytää tuenhakijaa selvittämään poliisilta tai maahanmuuttoviranomaisilta perusteet maassa oleskelulleen.

– Jatkossa tieto kulkee aiempaa paremmin myös maahanmuuttoviranomaisille, ja nimenomaan asiakkaan itsensä välittämänä.

– Maahanmuuttoviranomaiset ja poliisi ovat tähänkin saakka voineet pyytää sosiaaliviranomaisilta tietoja maahanmuuttajista, eli siihen suuntaan on tieto halutessa kulkenut.

Kuntien on sen sijaan itse varmistettava se, onko toimeentulotuen hakijalla mahdollisesti omaisuutta ja tuloja jossain muussa maassa kuin Suomessa.

Kuntien resurssit tällaiseen salapoliisityöhön ovat vähäiset.

Kuntien, tai esimerkiksi Kelankaan, viranomaiset eivät saa automaattisesti tietoja edes muista EU-maista, vaan niitä on erikseen pyydettävä.

– Lain mukaan toimeentulotukea myöntävä viranomainen ottaa huomioon hakijan kaikki, menot, tulot ja varallisuuden, toteaa Ilmonen.

– Kunnan tehtävä on arvioida, onko sillä riittävästi tietoa toimeentulotuen myöntämiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu