Paikalliset

Toimittaja testasi Kivikon armeijaradan – katso kuvat

Mitä muuta tässä voisi tehdä kuin kiivetä teikkejä pitkin ylös ja toista puolta pitkin alas? Tästä kuulemma puuttuu verkko, jota pitkin pitäisi kiivetä, kun rata on valmis.

Else Kyhälä

Huhun mukaan Kivikon hiihtohallin kupeeseen Helsinkiin rakennettu armeijatyylinen tekniikkarata on valmis. Ei muuta kuin kokeilemaan.

Paikan päällä olen ensin huuli pyöreänä. Mitä tässä pitää tehdä? Missään ei ole ohjeen ohjetta.

Tällä radalla pelkkä kropan liikuttaminen ei riitä, vaan on päästettävä mielikuvitus valloilleen ja heittäydyttävä pieneksi lapseksi.

Olen kuullut, että täällä olla yhdeksän suorituspaikkaa, jossa voi ainakin kiivetä, hyppiä, ryömiä ja kokeilla tasapainoaan.

Kaikki häkkyrät eivät minulle aukea. Ehkä syynä on se, että tänne on haettu mallia armeijan radoista. Enhän minä ole armeijaa käynyt.

Jokaisen suorituspisteen välissä on jotain helppoa, lyhyt pätkä juostavaa sinistä rataa.

Radan alussa taitaa olla joku kiipeilyyn liittyvä juttu. Kiipeän ohuita ja lyhyitä teikkejä pitkin ensi ylös ja toista reunaa alas.

Seuraavaksi tulee tekonurmi, jossa on pari viivaa. Otan vauhtia ja hyppään niin pitkälle kuin pystyn. Leikin, että siinä on puro, jonka yli on päästävä.

Vastaan tulee sitten puomi, jota pitkin on hyvä kävellä, eikä se ole edes korkealla.

Sitten pääsen kokeilemaan jonotusta. Juosta kiemurtelen jokusen metrin. Mukava nakki. Saakohan tässä osua reittiä reunustavaan kaiteeseen? Jos ei saisi, vauhtia olisi hidastettava.

Kaikkein kivointa on päästä leikkimään koiraa. Koirien agility-radoilla on tällaisia tehtäviä, joissa koirat pujottelevat kovaa vauhtia maahan iskettyjä keppejä kiertäen.

Toiseksi kivoin juttu odottaa nyt. Edessäni on kaksi pyöreää pölkkyä, jotka ovat eri korkeudella.

Luulen itsestäni liikoja ja tipun heti alas. Pyöreys tekee tehtävänsä. Pölkyllä on askellettava ihan eri tavalla kuin tasaisella puomilla.

Herttinen sentään. Mitä nyt? Edessä on mysteeri. Ehkä pitäisi päästä tuon yhden kaulani korkeudella olevan pyöreän metallisen puomin yli ja kontata sen toisen matalalla olevan ali.

Konttaus onnistuu loistavasti.”
Konttaus onnistuu loistavasti, mutta yli en pääse millään. Ei hätää, siinä korkeammalla olevassa voi riippua kuin apina ikään.

Rata vaikeutuu loppua kohden, kun ei ollenkaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Polvenkorkuinen puuaita, jossa on mutkaa, ihmetyttää. Juoksua jalat harallaan kai, koska ei taas voi olla tasapainoilua.

Lopuksi puolapuut, helppo juttu. Mutta mitä muuta viimeisellä radan rastilla tehdään? Eihän tässä pysty roikkumaankaan. Ehkä tästäkin puuttuu vielä joitain osia?

Kivaa silti oli liikuttaa itseään.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu