Paikallisurheilu

Painiityn uudelle alueelle muutetaan jo ensi kesänä

Hartelan rakentamat parikymmentä ensimmäistä kovan rahan pientaloa valmistuvat ensi kesänä Painiittyyn. Talot lämpiävät samasta kentästä otettavalla maalämmöllä.

Päivi Tuovinen

Isolle rakentamattomalle seudulle Lintuvaaran ja Konalan väliin nousee 5–7 vuodessa lähes parintuhannen asukkaan uusi asuinalue.

Espoon koillisreunassa lähellä Vantaan rajaa sijaitseva Painiitty rajautuu pohjoisessa Uusmäen vanhaan pientaloalueeseen. Painiitty kuuluu myös Kuninkaankolmioon, eli alueeseen, jossa Espoo, Helsinki ja Vantaa tekevät yhteistyötä maankäytössä, liikenteessä ja palveluissa.

Rakennusyhtiö Hartela omistaa Painiityn tontit, joiden parikymmentä ensimmäistä kovan rahan pientaloa valmistuu ensi kesänä. Hartela urakoi alueelle tilauksesta myös kaksi kerrostaloa, joista toiseen tulee vanhemmalle väelle suunnattuja asumisoikeusasuntoja.

Toisiinsa kytketyt erillistalot ovat käyneet hyvin kaupaksi ennakkomarkkinoinnissa, kertoo Hartelan projektipäällikkö Ulla Kangasmaa.

– Palvelut ovat lähellä ja bussilinja tulee alueen läpi. Siitä tulee oma pieni kylänsä.

Painiittyyn muutetaan enimmäkseen lähiseudulta, Espoon lisäksi läheisten kaupunkirajojen toiselta puolelta Vantaalta ja Helsingistä.

– Ympäristön tontit ovat aika täynnä ja paine täydennysrakentamiseen on kova, Kangasmaa toteaa.

Painiityssä pientalot lämpiävät maalämmöllä. Kaikkiin taloihin lämpö tulee samasta tontin kokoisesta kentästä, johon on porattu syvät kaivot.

Vastaavia yhtä laajoja maalämmitysjärjestelmiä ei ole Espoossa muita. VTT ja GTK olivat pilottikohteessa mukana selvittämässä maaperän lämmönjohtavuutta.

– Koeporauksissa maaperä todettiin tosi hyväksi maalämmölle, se sopii erityisen hyvin myös asuntojen vesikiertoiseen lattialämmitykseen, hehkuttaa Kangasmaa.

Varajärjestelmää ei ole, vaikka kaukolämpöverkko viistää läheltä.

– Pitkällä tähtäimellä maalämpö on asukkaalle edullisempi kuin kaukolämpö, sanoo Kangasmaa.

Kolme–nelikerroksiset pienkerrostalot kyllä liitetään kaukolämpöön.

Aivan täyteen Painiittyä ei rakenneta, sillä puolet 46 hehtaarista jää viheralueeksi, jonne on jo vedetty ulkoilureittejäkin. Projektipäällikkö Kangasmaa huomauttaakin, ettei ympäristön asukkaiden pelko liiallisesta rakentamisesta toteudu.

Espoo rakentaa alueelle myöhemmin myös koulun ja päiväkodin.

Painiitty

Asemakaava sai lainvoiman 30.7.2008.

Rakennuttaja on Hartela Oy.

Pinta-ala 46 hehtaaria, josta rakennettua 21 ha, katuja 5 ha ja virkistysalueita 20 ha.

Asuntoja rakennetaan noin 80 000 kerrosneliötä ja julkisia palveluja noin 10 000 kerrosneliötä.

Asukkaita noin 2 000.

Asuintalot ovat pääosin kaksikerroksisia pientaloja tai pienkerrostaloja. Keskellä kolmen korttelin kerrostaloalue.

Ensimmäinen kohde on asunto-osakeyhtiö Painiitynportti, jossa 20 erillistaloa on kytketty toisiinsa.

www.painiitty.fi

www.kuninkaankolmio.fi

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikallisurheilu

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu