Paikalliset

Vertailu: Liika viinanjuonti vaivaa eniten Helsingissä

Liika alkoholin käyttö on yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla. Eniten liikaa viina juodaan Helsingissä.

Tiina Örn

Suurissa kaupungeissa asuvien suomalaisten elintavoissa on merkittäviä eroja, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajasta tutkimuksesta.

Esimerkiksi liika alkoholin käyttö, vähäinen liikunta tai vähäinen kasvisten syönti koettelevat suomalaisten vointia hyvin eri tavoin riippuen siitä, missä päin he asuvat.

Kasvisten syönnissä havaittiin jopa yli kymmenen prosenttiyksikön eroja suurten kaupunkien välillä. Myös monilla muilla mittareilla mitattuna erot tulivat esiin.

Terveydelle tärkeitä kasviksia syövät eniten espoolaiset ja helsinkiläiset, joista vain joka viides syö niitä liian vähän.

Vantaalaisista, tamperelaisista ja turkulaisista liian vähän kasviksia myöntää syövänsä joka neljäs. Oululaisilla osuus on peräti kolmannes.

Tupakoinnissa erot ovat maltillisempia, mutta merkittäviä: Espoolaisista 11 prosenttia, oululaisista 13 prosenttia ja helsinkiläisistä, turkulaisista sekä tamperelaisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin.

Vantaalaisista tupakka maistuu päivittäin 16 prosentille. Koko maan keskiarvo on tupakoinnissa 15 prosenttia.

Alkoholia kulutetaan liikaa eniten Helsingissä, mutta myös Oulussa ja Tampereella viina maistuu. Helsinkiläisistä juo liikaa peräti 36 prosenttia, oululaisista 35 prosenttia ja tamperelaisista 34 prosenttia.

Espoossa, Vantaalla ja Turussa liikaa alkoholia käyttää 32 prosenttia asukkaista.

Yleisesti näyttää siltä, että liika juominen on hyvin kaupunkilainen ilmiö. Kaikissa isoissa kaupungeissa ollaan nimittäin koko maan keskiarvon yläpuolella.

Myös kannabiksen käytössä suuret kaupungit Vantaata lukuun ottamatta ovat selvästi muun Suomen keskiarvojen yläpuolella. Kannabista sanoi viimeisen vuoden aikana käyttäneensä 3 prosenttia suomalaisista.

Helsinkiläisistä kannabista oli käyttänyt samana aikana 8 prosenttia, tamperelaisista 6, turkulaisista ja oululaisista 5, espoolaisista 4 ja vantaalaisista 3 prosenttia.

Ilahduttavaa tutkijoiden mukaan on, että suomalaisten lihavuuskehitys on taittunut. Viime vuonna lihavia oli silti 18 prosenttia väestöstä eli ylimääräistä massaa oli kertynyt 743 600 suomalaiselle.

Yleisintä lihavuus on suurista kaupungeista Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Tampereella, jossa se vaivaa 15–18 prosenttia asukkaista.

Harvinaisempaa lihavuus on Espoossa ja Helsingissä, joissa 13–14 prosenttia asukkaista on lihavia.

Myös liikunnan harrastamisessa on isoja kaupunkien välisiä eroja. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia ”sohvaperunoita” on eniten Turussa ja Vantaalla. Näissä kaupungeissa vähintään joka viides sanoi, ettei harrasta vapaa-ajan liikuntaa lainkaan.

Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Oulussa liikkumattomien osuudet ovat 16–17 prosentin luokkaa.

Tutkijoiden mukaan erojen syynä on muun muassa ihmisten koulutustaso. Toisaalta analyysissä havaittiin, että kaupunkien välillä on myös poikkeamia, joita sosiaalinen tausta ei selitä.

Koulutuksen puute tuo köyhyyttä

Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Vähemmän koulutusta saaneet kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin kuin paremmin koulutetut.

Sosiaalinen tausta ei kuitenkaan selitä kaikkea.

Suurten kaupunkien väliset erot eivät kadonneet, kun analyysissä otettiin huomioon sukupuoli-, ikä-, koulutustausta.

Lähde: THL, Terveys- ja hyvinvointierot suurissa kaupungeissa 2013.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu