Paikalliset

Ulkomaalaisten koulutus valuu isolta osin hukkaan

Christiana Tellen ja Angelika Tot opiskelevat sairaanhoitajaksi Metropolia ammattikorkeakoulun englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Molemmat toivovat saavansa Suomesta alan töitä.

Marjaana Varmavuori

Pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelee tällä hetkellä yhteensä yli 7 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, ja määrä on rajussa kasvussa. Heistä ei kuitenkaan näyttäisi olevan helpotusta työvoimapulaan.

Vain vajaa puolet Suomessa korkeakoulututkinnon suorittavista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy opintojen päätyttyä Suomeen. Tieto käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimon selvityksestä.

– Yksi suurimmista esteistä työllistymiselle on kielitaidon puute, sanoo Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

– Kyllä meillä olisi käyttöä esimerkiksi valmistuville sairaanhoitajille, lastentarhanopettajille, luokanopettajille ja sosiaalityöntekijöille.

Harvat englanninkielisistä koulutusohjelmista valmistuvat ulkomaalaiset kuitenkaan osaavat riittävästi suomea, että heidät voisi rekrytoida suoraan.

Helsingin kaupunki järjestää yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa rekrytointikoulutusta, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on kielitaidon parantaminen.

– Esimerkiksi sairaanhoitajille järjestetään rekrytoivaa kielikoulutusta. Kun kielitaito saadaan kuntoon, heidät voidaan työllistää, kertoo Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen.

Maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia järjestetään vuosittain neljä. Osallistujia niillä on yhteensä vajaa sata.

Enemmällekin olisi Helsingin kaupungin työllistämispäällikkö Jaana Karvosen mukaan tarvetta.

– Helsingissä pärjää hyvin englannin kielellä, mutta työelämässä ei pelkällä englannilla ainakaan vielä selviä, Karvonen toteaa.

– Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan kaupungilla ei ollut kovinkaan paljon tarjolla sellaisia työtehtäviä, joissa voisi työskennellä esimerkiksi pelkästään englannin kielellä.

Rekrytointikoulutusten kestot vaihtelevat kahdesta viikosta kahteen vuoteen.

– Keskimäärin ne kestävät noin puoli vuotta. Sairaanhoitajien pätevöittämiskoulutukset kestävät pisimpään, Kouvonen kertoo.

Rekrytointikoulutuksen lisäksi kaupunki kielikouluttaa vuosittain noin 300 sen palkkalistoilla olevaa ulkomaalaistaustaista työntekijää.

Forsanderin mukaan on täysin järjetöntä, että valtio kouluttaa tuhatmäärin ulkomaalaisia sadoissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa – ja vielä ilmaiseksi.

– Opettakoot vaikka swahiliksi, jos opiskelijat ovat valmiita maksamaan siitä, Forsander kärjistää.

Forsanderin mukaan opiskelijoille maksuttomissa kansainvälisissä koulutusohjelmissa pitäisi siirtyä malliin, jossa ensimmäinen opiskeluvuosi pyhitettäisiin kielen opiskelulle.

– Pyrimme vaikuttamaan niin, että ainakin tietyillä aloilla siirryttäisiin tällaiseen käytäntöön, Forsander kertoo.

Ulkomaalaisetopiskelijat

Vuosittain opinnot aloittaa pääkaupunkiseudulla noin 2 000 uutta ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa on lisääntynyt 90 prosentilla vuosina 2005–2012, yliopistoissa 60 prosentilla.

Lisäksi alueella opiskelee vuosittain noin 3 000 vaihto-opiskelijaa.

Kansainvälisiä koulutusohjelmia on pääkaupunkiseudulla noin 200, koko Suomessa vajaa 400.

Koko Suomessa 28 prosenttia oleskeluluvista on myönnetty opiskelun perusteella.

Lähde: Helsingin maahanmuuttoyksikkö

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu