Viihde

Nykyfeministi: Suomesta on tullut konservatiivinen ja jännittynyt

Nykyfeministi katselee tasa-arvoa laajemmin kuin naisten ja miesten välisestä näkökulmasta. Julkifeministi Atlas Saarikoski ei piittaa arvostelijoistaan: On turha edes keskustella, jos ymmärrys sukupuolesta on erilainen. Silloin keskustelut eivät yksinkertaisesti kohtaa koskaan toisiaan.

Hanna Koikkalainen

Nykyfeministille tasa-arvo on moniulotteisempi käsite kuin yleisesti kuvitellaan. Miehet, tilastot ja eurot eivät tulekaan ensimmäisenä.

Yhdenvertaisuudesta päästään heidän näkemyksensä mukaan puhumaan vasta kun tiukkaa sukupuolijärjestelmää on höllennetty.

Kuvitellaan, että kävelet kadulla ja vastaantuleva henkilö muodostaa käsityksensä sinusta.

Ensin hän toteaa sukupuolesi ja sen perusteella hän arvioi silmänräpäyksessä kävelytyylisi, pukeutumisesi, ihonvärisi ja hiustesi tyylin ja eleesi – kaikki.

– Yhteiskunnassa ihmiset sukupuolitetaan valmiiksi määritellyn kaavan mukaisesti. Kaikki menee hyvin, jos pysyt tuon lokeron sisällä. Jos et sopeudukaan sinulle ennalta määriteltyyn kaavaan, tulee ongelmia, Tulva-lehden vt. päätoimittaja Atlas Saarikoski sanoo.

Ihmiset sukupuolitetaan valmiiksi määritellyn kaavan mukaisesti.”

Saarikoski kumoaa muitta mutkitta väitteet tasa-arvoisesta Suomesta. Hänestä yhteiskunta on hierarkinen, ja tätä valtarakennetta ylläpitävät ihmisten väliset keinotekoiset kulttuuriset erot, kuten sukupuoli.

Saarikoskesta olisi tärkeä purkaa normatiivisia käsityksiä sukupuolesta.

– Jokaisesta löytyy voimaa, herkkyyttä ja hoivaviettiä, sukupuolesta riippumatta.

Opimme vähitellen ikään kuin kielen, tavan toimia, joka meidän on hallittava pärjätäksemme tässä yhteiskunnassa.

– Naisten pitää kävellä, puhua, suhtautua miehiin ja toisiin naisiin tietyllä tavalla – ja sama toisin päin.

Lista on Saarikosken mukaan loputon. Jos mies kävelee naismaisesti, hän on homomainen. Jos nainen käyttää korkeita korkokenkiä ja pukeutuu provosoivat, hän saa halvan leiman.

– Ikään kuin näissä asioissa olisi jotain väärää.

Feministinen näkökulma läpäisee hänestä kaikki valtarakenteet.

– Sukupuoli vaikuttaa läpi elämämme siihen, miten meitä kohdellaan ja miten me kohtelemme toisiamme.

Yleisesti totutusta käsityksestä poikkeaminen on virhe, josta seuraa viime kädessä jopa väkivaltaa.

Ilmapiiri on Saarikoskesta hyvin jännittynyt. Pinnalla on konservatiivisia suuntauksia: äärioikeistolaiset ja antifeministiset ryhmät kasvattavat suosiotaan.

– Jotain on jo tapahtunut ja tapahtuu. Se on pelottavaa.

Jos sanot jostain ja pidät puolesi, sanomisestasi voi seurata ikäviäkin asioita.”

Saarikoski ymmärtää hyvin, että vallitsevassa ilmapiirissä on vaikeaa sanoa julki ajatuksiaan. Ehkä juuri siksi esimerkiksi 70 prosenttia Olivia-lehden nettipaneelin osallistuneista ei vasta julkaistun jutun mukaan miellä itseään feministiksi.

– Jos sanot jostain ja pidät puolesi, sanomisestasi voi seurata ikäviäkin asioita. Vaatii rohkeutta ottaa kantaa.

Saarikoskesta on hienoa sanoa, että olen feministi.

– Feminismi mielletään usein yhden asian politisoituneeksi liikkeeksi, mutta itse koen feminismin monimuotoisemmaksi: se purkaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä valtarakenteita.

– Nämä voivat olla myös hyvin erilaisia riippuen esimerkiksi siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen kuuluu, onko hänellä EU-kansalaisuus, tai onko hän terve tai vaikka masentunut.

Nykyfeministinä Saarikoski pohtii yhdessä muiden kanssa, mitä yhteiskunnassa on pielessä ja ovatko ongelmat vain heidän henkilökohtaisia ongelmiaan.

– Usein näin ei ole.

Hänestä on tärkeää, etteivät feministitkään ole keskenään asioista samaa mieltä ja että he osaavat olla kriittisiä myös omalle toiminnalleen.

– Jos liike olisi yhdenmukainen, se pysähtyisi.

Saarikosken mielestä olennaisinta ei kuitenkaan ole identifioituuko joku feministiksi tai ei.

– Tärkeintä on, ettei kukaan anna alistaa itseään sukupuolen tai minkään muun syyn takia. Ja tässä pärjäämisen ja suorittamisen maailmassa epäonnistuminen voi johtua myös valtarakenteista. Se ei ole sinun vikasi.

Atlas Saarikoski

Tuttu kasvo muun muassa TV2:n Pressiklubi-ohjelman kommentaattorina ja Uuden Suomen blogistina

Feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittaja

Osa-aikainen projektisihteeri Suvaitsevuudesta yhdenvertaisuuteen -hankkeessa.

Hankkeen on tarkoitus edistää toisen asteen oppilaitoksissa turvallisen opiskeluympäristön toteutumista sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta riippumattomuudesta huolimatta.

Vaihtoi etunimensä Akuliina Atlakseksi keväällä 2011.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu