Paikalliset

Östersundomista ei saada rantakaupunginosaa

Natura-alueen läheisyyden kanssa täytyy nyt vain elää. Östersundomille pyritään luomaan oma identiteetti, jossa korostuu urbaani ja luonnonläheinen pientalokaupunki, kertoo projektipäällikkö Matti Visanti kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Jani Jakonen

Natura-luonnonsuojelualueen läheisyys, luontojärjestöjen kaavavalitukset ja pirstaloitunut maanomistus.

Helsingin Sipoolta valloittamaan Östersundomiin liittyy tukuittain karikoita, jotka voivat rajoittaa tai hidastaa uuden kaupunginosan rakentamista.

– Luulen valituksia tulevan. Eri asia on, kuinka kauan niiden käsittylyssä menee. Vuosaaren satama viivästyi valitusten vuoksi 12 vuotta, sanoo projektipäällikkö Matti Visanti kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Kati Vierikko pitää todennäköisenä, että luontojärjestöt valittavat Östersundomin yleiskaavasta.

– Yleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen välillä pitää vielä tapahtua aika mullistavia, jotta voisimme yleiskaavan hyväksyä.

– Me pidämme yhä tiukasti kiinni siitä, että rakentaminen ei saa merkittävästi heikentää Natura-alueita. Esimerkiksi Talosaareen ei pitäisi rakentaa lainkaan asuintaloja.

Vain murto-osa Östersundomin 25 kilometrin rantaviivasta pystytään avaamaan kaupunkilaisten yleiseen virkistyskäyttöön.

Östersundomissa ei myöskään tulla näkemään Arabianrannan tai Herttoniemenrannan kaltaista laajaa rantakaupunkia merinäköaloineen.

– Natura-alue aiheuttaa haasteita suunnittelun aikatauluun ja suunnittelun sisältöön. Ilman Natura-alueen asettamia rajoituksia Östersundomiin saisi valtavat määrät rantakatuja ja asuintaloja merenrantaan, sanoo Matti Visanti.

Östersundomin yleiskaavoitus etenee rinnakkain konsulttifirmalta tilatun Natura-vaikutusten arviointityön kanssa.

Yleiskaavan suunnitelmia on muokattu alustavien arviointitulosten mukaisesti.

Eli jo nyt on tiedossa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Natura-alueen läheisyys ja luonnonsuojelulakien tiukka tulkinta vaikuttavat Östersundomin kaavoitukseen.

Esimerkiksi asukkaiden merellistä virkistyskeskusta ei voida linturuovikon takia sijoittaa luontevimmalle paikalle, vaan se joudutaan sijoittamaan erittäin kapean Körsnäsin lahden rannalle. Venekeskus palveluineen työnnetään Sipoon kunnan puolelle Gränön saarelle, jonne pitää rakentaa auto- ja kävelysilta.

– Kaikki keskeisimmät Östersundomin merenlahdet kuuluvat Natura-alueeseen, joten niiden rannoille ei voi rakentaa. Vain yksi Helsingin kaupungin omistamista merenlahdista on Naturan ulkopuolella.

Kaupunki on osittain huomioinut luontojärjestöjen palautteen supistamalla rakentamisalueita.

Silti Östersundomin yleiskaava voi joutua vuosien valituskierteeseen kaupunginvaltuuston aikanaan hyväksyttyä kaavan.

– Luontojärjestöjen tavoite alueen säilyttämisestä nykyisellään on ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Östersundomissa on tilaa molemmille, Natura-alueelle ja asuntorakentamiselle. Haasteena on, miten ne sovitetaan yhteen, Matti Visanti sanoo.

Luonnonsuojelujärjestö on linjannut tietyt Östersundomin eteläosan alueet mahdottomiksi rakentamiskohteiksi. Esimerkiksi Talosaari rajautuu kahden Natura-alueen väliin.

Mahdollinen vuosikausien valituskierre ei hirvitä Kati Vierikkoa.

– Hallinto-oikeuden resursseista riippuu, montako vuotta mahdollisissa valituksissa vierähtää. Itse en kannata valittamista, vaan ratkaisut pitää ensisijaisesti muilla keinoin löytää.

– Nyt kuitenkin näyttää siltä, että luontojärjestöjen laatimasta varjokaavasta on vain hyvin vähän valunut ehdotuksia valmisteilla olevaan yleiskaavaehdotukseen, Kati Vierikko jatkaa.

Maata ostetaan vapaaehtoisilla kaupoilla

Östersundomin keskeisimmät rakentamisalueet Salmenkalliota lukuunottamatta ovat yksityisomistuksessa.

15 suurta yksityistä maanomistajaa ja valtava määrä pieniä maa-alueita omistavia yksityishenkilöitä ja perikuntia.

Matti Visanti ei usko, että maanomistuksen pirstaleisuus nousee merkittäväksi hidasteeksi Östersundomin rakentamisessa.

Lähtökohtana Östersundomissa kuten muuallakin Helsingissä on, että rakennusmaata hankitaan vapaaehtoisilla maakaupoilla.

Östersundomissa maakauppoja on jo tehty.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu