Viihde

Pitäisikö rikoksesta tuomitun kansalaisuus kertoa? Tutkija vastaa

Erikoissuunnittelija Hannu Niemi tietää maahanmuuttajien rikostilastojen sisältävän monia yksityiskohtia, joita ei ole nostettu esiin. Kun kantaväestön vastaavaa ryhmää verrataan maahanmuuttajiin, suhdeluvut näyttävät toiselta. Maahanmuuttajat ovat keskimäärin selvästi nuorempaa väkeä kuin kantasuomalaiset ja ikärakenteen erot vaikuttavat olennaisesti rikosten määriin.

Heli Koivuniemi

Nettisivuilla kenties yksi kuumimmista puheenaiheista on maahanmuuttajien rikollisuus. ”Taas maahanmuuttajat raiskaavat ja pahoinpitelevät”, joku kirjoittaa. ”Miksi raiskaajien kansallisuutta ei kerrota suoraan”, osa perää.

Miksi kansalaisuuden kertominen on tabu, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemi?

– Onko mikään tabu? Ainakaan tutkijan näkökulmasta tällaista ei ole havaittavissa, Niemi sanoo.

Hänen arvionsa mukaan kansalaisuuden kertomisen tivaajien tarkoitusperänä on pikemmin poliittiset tavoitteet tai leimaamistarkoitus: – Tieto kansalaisuudesta ei ratkaise itse ongelmaa.

Nuoret miehet syyllistyvät ylipäänsä useammin rikoksiin kuin iäkkäämpi väestö.”

Niemi arvioi, että maahanmuuttajaväestöstä yksi tuhannesta tai kahdesta tuhannesta syyllistyy vuosittain raiskaukseen.

Törkeisiin rikoksiin syyllistyminen on ylipäätään harvinaista, eikä sen perusteella ole oikeutettua leimata koko väestöryhmän selvää enemmistöä.

Hän ei kiellä, etteivätkö maahanmuuttajat syyllistyisi raiskauksiin ja ryöstöihin. Eikä myöskään puolustele maahanmuuttajia. Tutkijana Niemen tehtävä on selvittää, mitä lukujen taustalta löytyy.

– Täydelliset vastaukset eivät välttämättä aina mahdu lööpin otsikkoon tai edes ranskalaisiin viivoihin yhdelle A4:selle.

Asiaa syvemmin penkoessa löytyy lukuisia hämmentäviä inhimillisiä ja tilastollisia yksityiskohtia.

Vaikka yritystä maahanmuuttajien kotouttamiseen on, kulttuuriset ja uskonnolliset seikat pysyvät voimakkaina vaikuttimina taustalla.

– Lähi-idän, Etelä-Euroopan ja Afrikan maissa naisen asema on toinen kuin Suomessa. Osa maahanmuuttajista tulee sotaa käyvistä maista, joissa raiskaukset ovat yleisiä ja niitä käytetään jopa yhtenä sotataktiikkana.

Asuinpaikka erottuu yhä tilastoissa. Mitä suurempi kaupunki, sen enemmän tilaisuuksia rikoksiin.”

Rikostutkija kehottaa selvittelemään myös maahanmuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumaa, koska se selittää eri väestöryhmien rikollisuutta.

– Maahanmuuttajista suurin osa on nuoria miehiä, ja nuoret syyllistyvät ylipäätään useammin rikoksiin kuin iäkkäämpi väestö. Kantaväestön ikäjakauma puolestaan painottuu ikäihmisiin, joiden osuus rikoksentekijöinä on varsin vähäinen.

Toinen tarkastelunkohde, johon hän kiinnittäisi huomiota on asuinpaikka. Suurissa kaupungeissa, joissa maahanmuuttajien osuus on suhteellisesti suurempi, on myös valtavasti enemmän tilaisuuksia rikoksentekoon.

– Tyypillisiä riskiä yleisesti syyllistyä rikoksiin ovat syrjäytyminen, huono-osaisuus, työttömyys ja juurettomuus, Niemi muistuttaa.

Nämä riskitekijät kohdistuvat herkemmin maahanmuuttajiin kuin kantaväestöön.

– Tämän lisäksi maahanmuuttajat ja muut ulkomaalaiset tuntevat normimme ja kulttuuriset tapamme sitä huonommin mitä kauempana heidän oma kulttuuritaustansa on meistä.

"Suomessa ei varauduta rikoksiin samalla tavalla kuin maailmalla"

Raiskauksia, kuten muutakin rikollisuutta pitäisi pyrkiä kitkemään Niemen mukaan ennalta.

Silti Niemen mukaan on hyvä muistaa, että Suomessa ei myöskään varauduta rikoksen uhriksi joutumiseen samalla tavalla kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.

Tässäkin on kyse kulttuurieroista.

Maailmalla on arkea, että rikoksen uhriksi joutumista yritetään vähentää esimerkiksi välttelemällä pimeitä ja yksinäisiä paikkoja öiseen aikaan taikka lukitsemalla asuntojensa ovet murtovarkauksien varalta.

– Joissain maissa taksia käytetään lyhyidenkin matkojen tekemiseen, eivätkä naiset välttämättä kulje öisin koskaan yksin, jos tällaisesta varokeinosta on tullut maassa piintynyt tapa. Sumuttimien tai hälytyslaitteiden mukana kuljettaminen hätätilanteita varten voi myös olla yleistä, hän kuvaa.

Suomessa tällaista perinnettä ei ole.

– Suomessa rikoksiin varautuminen voi olla monin kohdin vähäisempää, mikä toisaalta kuvastaa Suomen vähäistä rikosriskiä.

Maahanmuuttajanaiset kunnostautuvat tilastoissa

Joidenkin ulkomaalaisryhmien kulttuuriset tavat johtavat myös vähäiseen rikollisuuteen.

Näin on esimerkiksi joidenkin maahanmuuttajaryhmien naisten kohdalla.

Hannu Niemi kertoo muun muassa, että osa maahanmuuttajanaisista tekee vähemmän rikoksia kuin kantaväestöön kuuluvat naiset.

– Kulttuuriset erot näyttäytyvät rikostilastoissa maahanmuuttajanaisten eduksi. He ovat usein kotona, eikä heillä samanlaisia tilaisuuksia rikoksen tekoon kuin kantaväestön naisilla. Tällaiset maahanmuuttajanaiset eivät myöskään käytä alkoholia ja vietä yöelämää ravintoloissa.

Kuka?
erikoissuunnittelija, OTK Hannu Niemi

Toimittaa rikollisuustilannevuosikirjaa.

Osallistuu työssään kriminaalipoliittiseen suunnitteluun.

Lukee vapaa-aikanaan mielellään rikosromaaneja.

On lukenut muun muassa kaikki Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-kirjat ja Raymond Chandlerin koko tuotannon.

Rikosromaanit kuvaavat Niemen mukaan rikostapahtumia aidosti ja monipuolisesti.

Katsoo televisiosta mielellään rikosaiheisia elokuvia ja -sarjoja muun muassa tanskalainen rikossarja Rikos ja rikoskomisario Sarah Lund ovat tuttuja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu