Paikalliset

Vieraskieliset sivuutettiin neuvolaoppaissa

Perhevalmennuksen työkirjan saa vain suomen- tai ruotsinkielisenä. Duo-projektin Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheessä -opas löytyy netistä venäjäksi, englanniksi, thaiksi ja ranskaksi.

Antti Karjala

Yhä useampi vauva syntyy Helsingissä maahanmuuttajataustaiseen tai kahden kulttuurin perheeseen. Neuvoloissa jaettavassa materiaalissa ja perhevalmennuksessa tätä ei ole juuri huomioitu.

Raskaudesta, vauvan hoidosta ja perheiden palveluista kertovat oppaat ja esitteet painetaan pääsääntöisesti vain suomen ja ruotsin kielillä. Englanninkielistä materiaalia on tarjolla hyvin vähän, muista kielistä puhumattakaan.

– Tämä on yhtä suurta rahakysymystä. Emme voi kehua tilanteella, myöntää terveydenhoitaja ja kouluttaja Anni Mäkinen Helsingin terveyskeskuksesta.

Rahan lisäksi kyse on poliittisesta linjauksesta. Helsingissä päätettiin 2006, että terveyskeskuksen ja siis myös neuvoloiden materiaalit tarjotaan vain kotimaisilla kielillä.

– Jos olisin itse päättämässä asioista, tekisin toisenlaisen linjauksen.

Joitakin poikkeuksia säännöstä on. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Meille tulee vauva -opas löytyy englanninkielisenä netistä, mutta painettuna sitäkään ei saa. Raskauden aikaisia ravitsemussuosituksia on käännetty useammalle kielelle.

Neuvoloiden vastaanotoilla tilanne on parempi, sillä siellä käytetään yleensä tulkkia, jos äidillä ja henkilökunnalla ei ole yhteistä kieltä.

Oppaissa kerrotaan kuitenkin myös asioista, joihin voi olla tarvetta palata myöhemmin kotona, kuten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai siitä, mistä voi saada apua perheväkivaltaan. Oppaista myös isä saa tietoa raskaudesta ja vauvan hoidosta.

Ensimmäistä lasta odottaville tarkoitettua perhevalmennusta järjestetään Helsingissä tällä hetkellä vain suomeksi ja ruotsiksi.

– Kokeilimme järjestää valmennusta somaliperheille, mutta resurssit eivät riittäneet sen jatkamiseen.

Kahden kulttuurin perheille on tarjottu täydentävää englanninkielistä valmennusta Duo-projektissa. Tällä hetkellä sitä ei kuitenkaan ole, koska projektin rahoitus on katkolla.

– Jos asiakkaan kannalta ajattelee, ilman muuta olisi hyvä, että perhevalmennusta voitaisiin tarjota myös muilla kielillä. Toisaalta meillä on alueita, joilla eri kieliryhmiä on todella paljon. Iso osa on sellaisia, jotka eivät osaa englantia, sanoo Mäkinen.

Joka viidennessä perheessä puhutaan vierasta kieltä

Helsinkiläisistä noin 63 400 puhui viime vuonna äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä. Tämän jälkeen tulevat viro, somali ja englanti.

Helsingissä oli viime vuonna 56 000 lapsiperhettä. Näistä viidennes, eli 10 600 oli sellaisia, joissa vähintään toisen vanhemman äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Syntyvyys on vieraskielisten joukossa korkeampaa kuin koko väestössä. Se vaihtelee kuitenkin voimakkaasti kieliryhmittäin.

Venäjän- ja vironkielisten syntyvyys on samaa luokkaa kuin koko väestön. Somalin- ja arabiankielisten hedelmällisyys on kolminkertainen koko väestöön verrattuna, mutta laskusuunnassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu