Paikalliset

Kymmenet jättivät armeijan reservin – vaikuttiko Ukrainan kriisi?

Reservistä eroamiseen vaikuttavat muun muassa kertausharjoitukset. Pääesikunta ei halua kommentoida Ukrainan kriisin mahdollisia vaikutuksia.

Päivi Tuovinen

Reservistä on hakeutunut pois alkuvuonna jo enemmän reserviläisiä kuin koko viime vuonna yhteensä, selviää Siviilipalveluskeskuksen tiedoista. Piikki osuu ajallisesti yhteen Ukrainan kriisin kanssa.

– Ehkä tällainen kriisitilanne voi herättää miettimään omaa tilannetta, sanoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen .

Reserviläinen voi asepalveluksen jälkeen täyttää siviilipalvelushakemuksen, jonka jälkeen hänet osoitetaan Siilipalveluskeskuksen järjestämään viiden päivän täydennyspalvelukoulutukseen. Koulutuksen jälkeen asepalveluksen suorittanut ei ole enää reservissä, vaan siviilivarannossa, kuten muut siviilipalveluksen suorittaneet.

– Tammi–huhtikuun välisenä aikana täydennyspalvelukseen oli hakeutunut 78 reserviläistä, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana luku oli 25, toteaa Reijonen.

Varsinaisesta joukkopaosta ei siis ole kyse. Piikki kuitenkin osuu selvästi yhteen Krimin kriisin kanssa. Venäläisiksi tulkitut tunnuksettomat asemiehet valtasivat Krimin lentokentän helmikuun viimeisenä päivänä. Heti maaliskuussa hakemuksia täydennyspalvelukseen tuli 34 ja huhtikuussa 32, kun taas tammi- ja helmikuussa hakemuksia tehtiin yhteensä 12 kappaletta.

Piikki osuu selvästi yhteen Krimin kriisin kanssa.”

Reijonen kertoo, että tyypillisesti hakemusten määrässä näkyy kertausharjoitukset.

– Useimmin hakemuksissa näkyy kertausharjoituskutsut, kun kertauksista ei syystä tai toisesta saada vapautusta.

Pääesikunnan tiedottaja Henrik Gahmberg ei halua arvioida Ukrainan kriisin vaikutusta täydennyspalvelukseen hakeutumiseen.

Täydennyspalvelus ylipäätään on aihe, jota pääesikunnasta ei mielellään kommentoida. Siirtyminen reservistä siviilivarantoon merkitsee puolustusvoimille koulutustappiota: kun kerran reservistä siirtyy pois, ei paluu ole enää mahdollinen.

Suomalaisilla on perinteisesti ollut korkea maanpuolustustahto.”

– Suomalaisilla on perinteisesti ollut korkea maanpuolustustahto. On vaikea sanoa, johtuuko tämä ilmiö turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksista vai kertausharjoitusten vähyydestä, Gahmberg sanoo.

Reijonen vahvistaa, että täydennyspalvelukoulutukseen on hakeuduttu myös protestimielessä.

Reservistä siviilivarantoon siirtynyttä ei voida kutsua kertausharjoituksiin, eikä häntä voida määrätä aseellisiin palvelustehtäviin kriisiaikana. Sen sijaan heidät voidaan määrätä kriisiaikana ylimääräiseen palvelukseen ja siviililuontoisiin tehtäviin.

Onko suomalaisten maanpuolustustahto vähentynyt?

Kyllä
63% (489 ääntä)
Ei
37% (286 ääntä)
Ääniä yhteensä: 773

Lisää aiheesta: 

Paljonko Lasse Virén juoksi armeijan Cooperissa? Juoksulegenda vastaa13.9.2013 11.02
”Kaikkien naisten on käytävä armeija”20.9.2013 09.56
Varusmieslehti: Näin kasarmeilla harrastetaan seksiä6.2.2014 15.28
Ministeriö kielsi Venäjän armeijan kuoroa esiintymästä Suomessa13.3.2014 12.30
Tarvitseeko EU oman armeijan? Näin ehdokkaat vastaavat7.5.2014 03.00

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu