Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

Pyöräväylät voivat saada 200 miljoonaa

Talvisin pyöräilijämäärät laskevat Helsingissä kymmenesosaan kesän huipusta. Petteri Nisula uskoo, että talvipyöräilystä voi tulla suosittua, jos pyöräilyyn satsataan ja reittien kunnossapidosta huolehditaan.

Jani Jakonen

Helsinkiläinen Petteri Nisula kaartaa polkupyörällään Kulosaaren sillalta Sörnäisten rantatielle.

Talven lumi ja liukkaus eivät Nisulaa haittaa, vaan hän pyöräilee Roihuvuoresta työpaikalleen Kallioon ympäri vuoden.

– Pyöräily sujui tänään hyvin. Talvikunnossapidossa ei ollut mitään ongelmia ja reitti oli tosi hyvässä kunnossa, Nisula kertoo.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli äskettäin pyöräilyn edistämisohjelmaa, joka ehdottaa, että pyöräilyn vuotuinen investointitaso nostettaisiin Helsingissä 5–7 miljoonasta eurosta peräti 20 miljoonaan euroon. Vuoteen 2025 mennessä rahaa kuluisi yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Nisulan mielestä pyöräilyyn on järkevää panostaa suuria summia, vaikka talvisin pyöräilykelit ovat meillä karut.

– Kaupunki teetti tutkimuksen pyöräilyn yhteiskunnallisista hyödyistä. Yksinkertaistaen tulos oli, että yksi pyöräilyyn investoitava euro tuottaa kahdeksan euron hyödyt, pääosin terveyshyötyinä.

– Sen lisäksi pyöräilyn edistäminen ylipäänsä edistää elävää kaupunkikulttuuria ja viihtyvyyttä.

Moni autoilija voi kysyä, miksi kaupunki panostaisi näin paljon pyöräilyyn, kun rahaa ei näytä riittävän muihinkaan liikennehankkeisiin.

– Pyöräilyyn on pitkän aikaa investoitu suhteessa huomattavasti vähemmän rahaa kuin muihin liikennemuotoihin. Uskon, että rahaa löytyy, sillä pyöräilyyn tehtävät investoinnit suhteessa autoliikenteen investointeihin ovat myös paljon edullisempia, Nisula sanoo.

Pyöräkaistoja ja kaksisuuntaisia pyöräilyn superväyliä saadaan rakennettua samalla rahasummalla huomattavasti enemmän kuin uusia autoväyliä.

Lisäraha nosti hoitotasoa.”

Pyöräilyn suosiota ei nosta pelkästään uusien pyöräväylien rakentaminen, sillä pyöräteillä pitää myös päästä liikkumaan talvisin.

Kantakaupungin ja Etelä-Haagan pyöräreittien kunto parantui tämän vuoden alussa, kun Helsingin kaupunki lisäsi 450 000 euroa niiden talvikunnossapitoon.

– Muiltakin pyöräilijöiltä olen kuullut viestiä, että lisäpanostus on konkreettisesti näkynyt talvikunnossapidossa. Aikaisempina talvina oli joillakin alueilla tosi isoja ongelmia eikä voinut koskaan luottaa siihen, oliko koko pyöräreitti hyvin hoidettu.

Nisulan mielestä pyöräbaanojen rakentaminen edistäisi myös talvipyöräilyä, koska baanoja on helpompi hoitaa.

– Kaikkein olennaisinta on investoida ylipäätään pyöräilyn pääreitteihin. Mannnerheimintien pyöräkaistoja voisi kiirehtiä, myös Hämeentielle pitäisi saada pyöräkaistat.

Rahaa baanoille

Pyöräilyn edistämisohjelman mukaan investointien rahoitustaso nostettaisiin vaiheittain.

Vuoden 2014 taso olisi 13 milj. euroa. Vuodesta 2015 lähtien rahoitus olisi 20 milj. vuodessa.

Rahat käytettäisiin muun muassa baanaverkon rakentamiseen.

Tavoitteena on baanaverkon kokonaispituus 160 kilometriä vuoteen 2025 mennessä.

Baanat ovat kaksisuuntaisia, selkeästi muusta liikenteestä eroteltuja pyöräväyliä.

Edistämisohjelmasta päättää kaupunginhallitus myöhemmin keväällä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu