Paikalliset

Katuväkivallan uhrina kuolleen perinnöllä palkattiin nuorisotyöntekijä

APU Kontulalaismiehen perintö ohjattiin väkivaltaa ehkäisevään nuorisotyöhön.

Aseman Lasten katuväkivallan ehkäisevää nuorisotyötä tekevät Tuire Witting ja Susanna Ylimys sekä Nuorten Exitin Ilona Mäki kuuntelevat, kun vartija kertoo nähneensä usein aukiolla pojan, josta kertoo olevansa huolissaan.

Päivi Tuovinen

Aseman Lapset ry:n katuväkivaltaa ehkäisevä työ sai lisävoimia Itä-Helsinkiin tänä keväänä, kun toimintaan saatiin tukea perintörahoista.

Iäkkäämpi helsinkiläismies pahoinpideltiin Kontulassa 2009. Mies sai aivovaurion ja kuoli vamman seurauksena kotonaan vuonna 2012. Miehellä ei ollut omaisia, eikä hänen jäljiltään löytynyt testamenttia, joten hänen kerrostalokaksionsa olisi mennyt valtiolle.

Uhrin ystävä toivoi, että Aseman Lapset hakisi valtiolle menevää miehen perintöä. Järjestöt eivät tätä voi tehdä, joten Aseman Lapset oli yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja nuorisoasiainkeskukseen. Helsingin kaupunki haki perintöä Valtiokonttorilta, sai rahat sekä osoitti ne katuväkivaltaa ehkäisevään työhön. Varoilla saatiin palkattua muun muassa työntekijä kahdeksi vuodeksi kyseiseeen hankkeeseen sekä kiinnitettyä hankkeeseen työntekijä myös nuorisoasiainkeskuksesta. Itä-Helsinkiin keskittyvä hanke käynnistettiin keväällä.

– Kyllähän se vetää nöyräksi, että töitä tehdään tällaisilla rahoilla. Haastaisin muitakin tahoja tekemään enemmän jalkautuvaa työtä, sillä kaduilla tavataan juuri niitä nuoria, joita ei muualta tavoita, sanoo nuorisotyön hankepäällikkö Heikki Turkka .

Työntekijät jalkautuvat Itä-Helsingin alueelle noin kolmesti viikossa.

Torstaisena alkuiltana hankkeeseen palkattu Tuire Witting , Aseman Lasten Susanna Ylimys sekä Nuorten Exitin Ilona Mäki kiertelevät Kontulan ja Itäkeskuksen metroalueiden ympäristössä etsimässä nuoria.

Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla naisvartija juoksee kolmikon kiinni ja haluaa jakaa huolensa pienikokoisesta pojasta, joka lähtee usein seuraamaan vartijoita.

Likaisissa vaatteissa kulkevalla pojalla on sanojensa mukaan välillä vanhemmat, välillä ei. Pojan tarinat polveilevat ja muuttavat muotoaan tapaamisesta riippuen. Vartijan mukaan poika sanoo olevansa 16-vuotias, mutta vartija arvelee iän olevan lähempänä kymmentä. Joskus poika on tuonut vartijoille nähtäväksi huumeruiskun ja pyörittelee usein käsissään maasta löytämiään tupakantumppeja.

– Seuraavan kerran kun näette hänet, soittakaa poliisille. Konsultoikaa myös sosiaalipäivystystä. Lähdetään sitä kautta purkamaan tilannetta, toteaa Ylimys.

Kyllähän se vetää nöyräksi, että töitä tehdään tällaisilla rahoilla.”

Työntekijät tunnistavat Tallinnanaukiolla muutamia vakiokasvoja. Miesremmin mukana seisoskeleva nuori nainen kiinnittää huomiota huonovointisuudellaan, ja katoaa kohta nuoren miehen kanssa metrolle. Sen jälkeen tyttöä ei enää illan aikana näy.

Idän riskialueet on kartoitettu kevään aikana poliisin ja muiden tahojen kanssa. Itäkeskuksessa yhteistyötä tehdään myös kauppakeskuksen ja vartijoiden kesken.

– Suhteen luominen nuoriin lähtee smalltalkista ja etenee, jos vastapuoli on siihen valmis. Kaiken kaikkiaan katsomme, että homma toimii ja nuorilla on turvallista olla, Ylimys kertoo.

Työntekijät puhuvat nuorten kanssa kaikesta nuorten elämään liittyvästä: ystävistä, koulusta, vanhemmista, opiskelupaikoista, päihteistä.

– Nuoret ovat hyvin aikuisennälkäisiä. Hienoja hetkiä on kun nuori päässee vaikean asian yli ja ongelma ratkeaa, sanoo Ylimys.

Palataan vielä Tallinnaukiolle. Vartijan kertomaa poikaa ei ole näkynyt kohta viikkoon. Yleensä vartijat tekevät havaintoja pojasta lähes päivittäin.

 

Juttuun tehty korjaus 2.7. kello 17.12: Jutussa kerrottiin, että miehen perintöä haki Aseman Lapset ja nuorisoasiainkeskus. Perintöä haki Helsingin kaupunki, joka jakoi varat katuväkivaltaa ehkäisevään työhön.

Hakemuksia noin 200 vuosittain

Jos ihminen kuolee ilman serkkua lähempiä sukulaisia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle.

Kuolleen kotikunta voi hakea ilman testamenttia kuolleen perintöä, joka muuten menisi valtiolle.

Vuosittain hakemuksia tulee noin 200 eli käytännössä jokaista perintöä kohtaan tulee hakemus.

Valtion etua perillisittä kuolleiden kuolinpesiin valvoo Valtiokonttori.

Valtiokonttoriin ilmoitetaan vuosittain noin 550 perillisittä kuolleen henkilön kuolemasta.

Vajaa 70 prosenttia näistä on tehnyt testamentin.

Jos omaisuuden arvo on yli 750 000 euroa, siitä päättää valtioneuvosto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu