Paikalliset

Onko oravanpyörästä hyppääminen uhka kansantaloudelle?

NÄKÖKULMA Taloustieteen professori Hannu Laurilan mukaan downshiftaaminen ei kieli pelkästä mukavuudenhalusta – se voi muuttaa maailmaa.

Tampereen yliopiston taloustieteen professorin Hannu Laurila ei ole huolestunut dowshiftaus-ilmiöstä. Sen sijaan hän kantaa huolta muun muassa julkisen sektorin työntekijöiden pakottamisesta pienyrittäjiksi. – Pienyrittäjien ylistys tarkoittaa itse asiassa sitä, että ihmiset ulkoistetaan työsuhteistaan ja pakotetaan tekemään samaa työtä murto-osalla entisestä, Sitten juhlitaan, että se on sitä luovaa yrittäjyyttä, vaikka se käytännössä lähentelee orjuutta, Laurila analysoi.

Jonne Renvall

Kokoomuksen eduskuntaryhmän vasta valittu puheenjohtaja Arto Satonen nousi tuoreeltaan otsikoihin ilmoittaessaan olevansa valmis kiristämään muun muassa vuorotteluvapaan ehtoja työllisyys- ja taloustilanteen takia.

Satosen mukaan vuorotteluvapaajärjestelmää tulisi uudistaa, koska ”kaikenlainen downshiftaaminen ja työnteon vähentäminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi”.

Satonen ei ole ajatuksineen yksin. Useat talouden asiantuntijat ovat pitäneet ilmiötä huolestuttavana, koska valtaosa downshiftaajista on korkeasti koulutettuja ja vasta työelämänsä puolivälissä.

Tampereen yliopiston taloustieteen professorin Hannu Laurilasta asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

Muodikas termi on jo käsitteenä ongelmallinen, koska ensin pitäisi määritellä, mitä sillä tarkoitetaan. Onko kyse siitä, että ihminen siirtyy kokonaan markkinajärjestyksen ulkopuolelle vai jostakin muusta – vaikkapa siitä, että työssä onnistumisen kokemukset ovat oleellisempia kuin palkka?

– Se ryhmä, joka siirtyy vapaaehtoisesti omavaraiseen elämäntapaan, on varmasti melko pieni, jolloin sillä tuskin on suuriakaan kansantaloudellisia vaikutuksia.

Se, mihin ryhmään oravanpyörästä hyppäävä kuuluu, vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen vaikutus muutoksella on.”

Jo neljänä vuosikymmenenä Tampereen yliopistolla työskennellyt professori arvioi, että huomattavasti enemmän kansantaloudellisia vaikutuksia seuraa, jos ihmiset siirtyvät joukolla työelämästä tukielämään.

– Toki aina on niitä, jotka valitsevat pienet tuet pienipalkkaisen työn sijaan nauttiakseen mukavammasta elämästä poissa työelämän puristuksesta.

Oma ryhmänsä ovat ne, jotka siirtyvät järjestäytyneestä yhteiskunnasta lain pimeälle puolelle.

– Se, mihin ryhmään oravanpyörästä hyppäävä kuuluu, vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen vaikutus muutoksella on, professori painottaa.

Laurilan mielestä sekin, että suuri joukko hyppäisi oravanpyörästä pois samanaikaisesti, on epätodennäköistä. Todellisuudessa oravanpyörästä poistumista on tapahtunut, tulee tapahtumaan ja tapahtuu kaiken aikaa. Jos markkinatalous toimii, se pystyy professorin mukaan käsittelemään tällaisetkin muutokset.

– Demokratian kautta instituutiotkin sopeutuvat muutoksiin ilman, että mitään katastrofeja tapahtuu.

Viime kädessä kansalaisten yksilönvapaus tarkoittaa kuitenkin Laurilan mukaan vapautta päättää omasta ajankäytöstä suhteessa työhön, toimeentuloon ja muuhun elämään.

– Jos uskomme markkinatalouden perussanomaan, niin viime kädessähän se on vapauden sanoma, hän muistuttaa.

Vaikka kysymys leppoistamisesta on professorin mielestä mielenkiintoinen, on se liian hypoteettinen, jotta downshiftaamista voisi kutsua todelliseksi uhkaksi kansantaloudelle tai yhteiskunnalle.

Oravanpyörästä hyppääminen voi päinvastoin johtaa paljon parempaan, tasa-arvoisempaan, hyvinvoivempaan ja kestävämpään yhteiskuntaan.

– Downshiftaus heijastaa kestäviä ja luontoa kunnioittavia globaaleja arvoja, joiden soisi yleistyvän nykymaailmassa, hän summaa.

Mutta palataan vielä talouselämän asiantuntijoihin.

Downshiftauksen sijasta entistä useampi poliitikko on vaatinut, että suomalaisten pitäisi jatkaa työelämässä nykyistä pidempään. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on halunnut viime vuosina herättää julkista keskustelua kansalaisten työurien ja työviikkoja pidentämisestä.

Tampereen yliopiston taloustieteen professorin Hannu Laurilan mielestä keskustelu aiheesta on kuitenkin vinoutunut. Kansantaloustieteilijän mukaan ”EK:ssa tykätään poimia markkinatalouden opeista lauseita, jotka tukevat tällaisia ajatuksia”.

– He unohtavat tyystin, että markkinatalouden perusidea ja alkuperäinen ajatus on vapauttaa ihmiset työnteon pakosta, professori muistuttaa.

Pitkäaikaistyöttömien alistaminen voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia.”

Tämän vapauden avulla voimme Laurilan mukaan hyödyntää sitten ainoaa fundamentaalista voimavaraamme eli aikaa.

– Perimmäinen vapaus koskee ajan jakamista toimeentulon hankkimiseen ja toimeentulosta nauttimisen välillä.

Toki kapitalistisesta näkökulmasta asia näyttää toiselta kuin yksilön itsensä, hän myöntää. Ihminen päättää viime kädessä itse, miten aikansa käyttää ja mitä kulutukseensa tarvitsee – eivätkä päätökset ole aina niitä, joita työnantajat toivoisivat.

Professorin mukaan työnantajapuolella ei välttämättä olekaan käsitystä siitä, mitä kotimaisessa kulutuksessa tarvitaan.

– He edustavat osaltaan vientiteollisuutta, jonka tärkeät asiakkaat ovat jossain aivan muualla.

Myös keskustelu pitkäaikaistyöttömien työllistymispakosta hämmästyttää Laurilaa.

– Tällainen alistaminen saattaa johtaa sellaiseen oravanpyörästä hyppäämiseen, jolla on yhteiskuntarauhaa järkyttäviä seurauksia, professori analysoi.

Onko oravanpyörästä hyppääminen keski-iässä vastuunpakoilua?

Ei
92% (573 ääntä)
Kyllä
8% (52 ääntä)
Ääniä yhteensä: 625

Näkökulmia aiheeseen

Arto Satonen: Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi – 16 murrettua myyttiä.Kokoomuksen eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja käy kirjassaan läpi 16 poliittisessa keskustelussa esille olevaa väitettä muun muassa hyvinvointivaltiosta, työllisyydestä ja kilpailukyvystä. Satonen ruotii kirjassaan muun muassa perustuloa, downshiftausta ja vuorotteluvapaamalleja sekä työajan ja työurien pidentämistä.

Timo Kopomaa: Leppoistamisen tekniikat. Like.Kaupunkitutkija Timo Kopomaan kirjassa pohditaan, mistä kiire ja stressi syntyvät, miksi haluamme olla alati saatavilla tai miksi kulutamme ilman tarkoitusta. Samalla Kopomaa pohtii, mitä leppoistaminen nykypäivänä on. Leppoistaminen on Kopomaasta esimerkiksi oman elämänrytmin hakemista ja harmonian tavoittelua terveen järjen avulla, suhtautumista asioihin sopivan kokoisella mittakaavalla ja elämistä tässä ja nyt.

Leila Simonen: Polulta poikkeamisen taito. Voimapaja.Sosiologi Leila Simonen hyppäsi pois palkkatyön oravanpyörästä ja erosi tutkimusvirasta 50-vuotiaana. Kirjassaan Simonen analysoi downshiftauksen vaikutuksia elämänlaatuun ja arjen kulutustottumuksiin. Simonen on aiemmin kirjoittanut muun muassa tietokirjan Naiset ja raha – matkalla arjen vaurauteen.

Tuomo Alasoini: Mainettaan parempi työ – Kymmenen väitettä työelämästä.Työelämä ei ole huonontunut, pätkätyöt eivät ole lisääntyneet eikä työelämä ole muuttunut liikaa vaan liian vähän. Muun muassa nämä väitteet löytyvät Tuomo Alasoinin kokoamasta raportista. Alasoini toimii Tekesissä teknologiajohtajana vastuualueenaan työelämän innovaatiot. Raportti on luettavissa maksutta osoitteessa http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/11/mainettaan_parempi_tyo1.pdf

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu