Luonto on voimaruuan aarreaitta

Tänä vuonna Erkki Palviainen on kerännyt muun muassa koivunmahlaa, voikukkia, kuusenkerkkiä ja mustikoita. Hän on säilönyt horsmaa hapattamalla sekä tehnyt koivunlehtiteetä.

Anneli Tuominen-Halomo

Ravintofilosofi Erkki Palviainen arvostaa nokkosia. Keväällä ne sopivat keittoon ja tähän aikaan vuodesta kannattaa kerätä nokkosen siemeniä ja sekoittaa niitä vaikkapa hunajaan.

Anneli Tuominen-Halomo

<ingressi>RUOKAVALIOT Ravintofilosofi Erkki Palviainen neuvoo Voimaruokaa-kirjassaan, mitä suuhunsa kannattaa laittaa.</ingressi>

Mikään ei ole ravintofilosofi Erkki Palviaisen maailmassa kiellettyä: ei rasva, ei sokeri, ei kahvi eikä edes alkoholi. Tärkeintä on tehdä oikeita valintoja hyvien ja huonojen vaihtoehtojen välillä.

– Jos et saa vettä, niin kuolet. Jos juot liikaa vettä, niin kuolet. Annostelu ratkaisee monissa asioissa, Palviainen muistuttaa.

Superfoodin sijasta hän haluaa puhua asioista suomalaisella nimellä voimaruoka.

Voimaruoka tarkoittaa poikkeuksellisen ravinnetiheää ruokaa.

– Tarvitsemme erilaisia mineraaleja, proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja, juuri niin kuin luonto on sen tarkoittanut, Palviainen sanoo.

Pidä itsesi erossa uusista villityksistä.”

Ravintofilosofi kehottaa etsimään vastausta historiasta. Syötäväksi kannattaa valita sitä, mitä on syöty tuhansia vuosia. Valkoisen sokerin sijaan pitää valita intiaanisokeria, suolaksi vuorisuolaa tai puhdistamatonta merisuolaa ja rasvaksi oliiviöljyä tai kookosöljyä.

Palviaisen neuvo parempaan oloon on yksinkertainen: Syö kaikkia värejä ja kaikkia makuja, mutta pidä itsesi erossa uusista villityksistä. Jos mielesi tekee makeaa, syö hunajaa, vaahterasiirappia tai intiaanisokeria.

Ruokavalion muuttaminen on helppoa aloittaa lisäämällä siihen ensin vähän kookosöljyä tai merilevää ja ripottelemalla marjoja sinne tänne. Kokonaisvaltaisempi ruokavalion muuttaminen vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Silloin kala vaihdetaan villikalaksi, liha riistaksi ja maitotuotteet parempiin. Muutokseen kannattaa Palviaisen neuvojen mukaan lähteä paastoamalla.

Suomen luonnon tarjoamista voimaruuista mustikka on yksi Palviaisen suosikeista. Sitä voi poimia itse tai ostaa helposti isojakin määriä. Parasta voimaruokaa on Palviaisen mukaan se, mikä on kulloinkin parhaimmillaan kaupassa tai luonnossa ja mitä siihen vuoden aikaan on perinteisesti syöty, esimerkiksi syksyllä sienet ja marjat ja talvella juurekset.

– Ruusujuuri on parasta mitä Suomen luonnosta löytyy. Kasvilla ei ole mitään tekemistä ruusun kanssa, nimi tulee siitä, että sen juuri on punakka ja tuoksu ruusun kaltainen.

Laihduttajia on perinteisesti kehotettu välttämään rasvaa. Palviainen kääntää opin päälaelleen: rasva laihduttaa.

– Kun saat rasvaa, elimistö myös käyttää rasvaa. Liikalihavuus on merkki aliravitsemuksesta. Elimistö huutaa oikeanlaisen ruuan perään, Palviainen väittää.

Herkuttelut ja makeat kuuluvat nautintoihin. Makkarasta ja irtokarkeista ei tarvitse luopua, vaan valita höttömakkaran sijaan laadukkaan makkaran ja lisäaineettomia makeisia.

Erkki Palviainen

Kolmekymppinen espoolainen ravintofilosofi. Kauppatieteen ylioppilas, papin poika Ilomantsista ja saarnaajan sukua.

Intohimoinen kokeilijakokki ja luonnonmukaisen ruuan keräilijä.

Palviaisen ensimmäinen kirja ja ensimmäinen suomalainen voimaruokien käsikirja on juuri ilmestynyt.

Voimaruokaa! on käytännöllinen opas aloittelijoille. Kirja motivoi, neuvoo ja antaa vinkkejä ja reseptejä.

Kotimaisten vaihtoehtojen lisäksi kirja esittelee mm. chian, ginsengin, macan ja mulperin.

Kommentit

Missä se paljon puhuttu luonto on? Pääkaupunkiseudun metsistä on turha käydä hakemassa "voimaruokia", sen verran saastutunutta pk-seutu on ja puhtaan koskemattoman luonnon pariin saa ajaa ainakin 100-150 km pohjoiseen täältä perkeleen mamuhelvetistä. Mutta milläs vitulla sinne ajat kun autoilu on niin saatanan kallista ettei autoa ole varaa pitää? Jos marjametsään menet bussilla, saat varautua jäämään yöksi metsään ja tulla seuraavana iltapäivänä pois marjaämpäreiden kera, joita bussikuski kieltää tuomasta matkustamoon.

Pelleilyyn kyllästynyt