Paikalliset

”Kurin sijasta kouluihin tarvitaan vapautta”

Alppilan yläasteen tapahtumat poikivat valtavan määrän kannanottoja. Marko Koskinen pitää niin opettajan toimintaa kuin sitä seuranneita potkujakin yliampuvina. Irtisanominen antoi oppilaille huonon mallin asioiden hoitamisesta. Tapahtunut olisi pitänyt selvittää keskustelemalla, hän toteaa.

Päivi Tuovinen

Alppilan yläkoulun kohu on nostattanut laajan keskustelun koulujen työrauhaongelmista.

– Suurin syy oppilaiden häiriökäyttäytymiseen ovat nykyisen koulujärjestelmän vanhat rakenteet. Järjestelmä laahaa jäljessä, sanoo oppilaslähtöisyyteen ja pakottomuuteen pyrkivän Feeniks-koulun perustaja Marko Koskinen.

Koskinen uskoo, että monet koulujen nykyisistä ongelmista häviäisivät, mikäli niissä siirryttäisiin noudattamaan samaa vapauden aatetta kuin Feeniks-koulussa.

Hän tietää, että vapauden aate on ollut ja on monelle kirosana. Pakko on kuitenkin Koskisen mukaan monen pahan alku ja juuri.

– Pakko esimerkiksi aiheuttaa suuren osan ihmisten psyykkisistä ongelmista.

Feeniks-koulussa vastuu oppimisesta on oppilaalla itsellään ja hänen vanhemmillaan. Vapaus ei kuitenkaan tarkoita kontrollin puutetta.

– Feeniks-koulussa ei kerrota, miten opiskellaan, vaan mitä pitää oppia, Koskinen selittää.

 

Ei kerrota, miten opiskellaan, vaan mitä pitää oppia.”

Koulun käyttämässä Tiedonrakentajat-opiskeluympäristössä opetussuunnitelma on pilkottu pieniksi palasiksi: kysymyksiksi joihin oppilaan on löydettävä vastaus ja tehtäviksi, jotka oppilas saa suorittaa omalla tavallaan.

 

– Kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Oppilas saa valita, mistä tiedon hankkii, Koskinen kertoo.

Koulu kannustaa oppilaitaan aktiiviseen tiedonhakuun. Oppikirjojen lisäksi tietoa voi hakea vaikkapa netistä, kirjastosta, muilta oppilailta, vanhemmilta tai opettajilta.

– Oppilas saa päättää, vastaako kysymyksiin lyhyesti vai pitkästi. Tämä mahdollistaa keskittymisen niihin asioihin, jotka häntä oikeasti kiinnostavat, Koskinen sanoo.

Näitä toimintatapoja Koskinen haluaisi laajentaa myös tavallisten koulujen arkeen.

Vaan mahtaako moinen toimia isoissa ryhmissä, porukassa kun tyhmyys yleensä tuppaa tiivistymään?

– Vapauden lisääntyminen mahdollistaisi sen, ettei kaikkien aina tarvitse olla samassa luokkatilassa. Se vähentäisi varmasti esimerkiksi kiusaamista, Koskinen toteaa.

– Vapauden aatteeseen kuuluu myös ajatus demokraattisuudesta. Oppilaiden pitäisi päästä mukaan päättämään omista ja koulunsa asioista.

Feeniks-koulusta on saatu sen alkutaipaleen aikana hyviä kokemuksia, mutta myös tietoa siitä, millaisissa tapauksissa vapaa kotona tapahtuva opiskelu ei luonnistu.

– Tärkeimmät tekijät ovat oppilaan oma motivaatio ja vanhempien kyky ottaa vastuuta lapsen oppimisesta, Koskinen sanoo.

Feeniks-koulu

Feeniks-koulu on Suomen ensimmäinen oppivelvollisille suunnattu nettipohjainen peruskoulu.

Nettikoulu on aloittanut toimintansa alkuvuodesta 2012.

Feeniks-koulu on riippumaton, voittoa tavoittelematon, yksityisesti rahoitettu ja uskonnollisesti sitoutumaton oppilaitos.

Oppilaat ovat pääsääntöisesti ns. kotioppijoita. Koulu toimii Keravalla, mutta opiskelijoita on ympäri maata. Opiskelu tapahtuu netin välityksellä.

Koulun oppilailla on verkon välityksellä tapahtuva tapaaminen kerran viikossa. Lisäksi he tapaavat kasvokkain kuukausittain.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu