Paikalliset

Karjala sopii myös lapsen suuhun

Muskarin vetäjä Kristiina Olanto, Anni Hassi sylissään Iivu Konttinen, Pirkko Saatsi sylissään Jaakko Saatsi ja Kerttu Saatsi kokoontuvat Mellunmäessä. Helsingistä löytyy lisäksi ainakin venäjänkielinen muskari.

Jussi Vehkasalo

Mellunmäkeen kokoontuu tiistaisin lapsia karjalankieliseen muskariin.

– Puolivuotias taitaa olla nuorin ja vanhin kohta viisi vuotta, muskarin vetäjä Kristiina Olanto laskeskelee.

Lapset ovat pääkaupunkiseudulta ja suomenkielisiä. Joidenkin vanhemmat osaavat karjalan kieltä.

– Idea kielen oppimiseen laulun kautta on hyvä. Tämä on yksi tapa ylläpitää karjalan kieltä.

Karjalan Kielen Seuran sihteeri Pertti Lampi ideoi karjalankielisen muskarin. Olanto on karjalaista musiikkia tunnetuksi tehneen Heikki Koukkusen tytär.

– Itse en puhu karjalaa. Isä puhui karjalaa, hän oli kotoisin Suojärveltä, äitini taas Impilahdesta. Molemmat lauloivat karjalan kielellä, Olanto kertoo.

Kyseiset kunnat sijaitsivat Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

– Puhun lapsille suomen kieltä, mutta laulut ovat karjalankielisiä. Käytämme myös palikoita, marakasseja, helistimiä ja pillejä.

Lisää lapsia mahtuisi.”
Karjalan kieli muistuttaa suomea: Hämä-hämähäkki alkaa livvinkarjalaksi sanoilla ”Hämä-hämähäkki nouzi langale. Tuli vihmupuadar’, hämähäkin vei.

Muarjukatti kertoo puolestaan hepokatista. ”Oli muarjukatti muantiel poikittain...”, alkaa tuo suomalaisillekin sangen tuttu laulu livvin kielellä.

Olannon mukaan muskarissa on vielä tilaa halukkaille.

– Lapsia on neljästä seitsemään. Lisää mahtuisi. Tavoitteena on saada syksyksi isojen ryhmä ja pienten ryhmä.

Tavoitteena on myös oppimateriaalin kokoaminen, joka edesauttaisi karjalankielisiä muskareita.

Karjalankielinen muskari

Suomen ensimmäinen karjalankielinen muskari aloitti Mellunmäessä 5. maaliskuuta.

Muskarin vetäjänä toimii laulaja Kristiina Olanto, apuna hänellä on livvinkarjalan taitaja Ritva Lampivuo.

Muskarin taustalla ovat Karjalan Kielen Seura sekä Hoido ry, joka on kieliseuran sisarjärjestö.

Lapset ovat suomenkielisiä: puhutaan suomeksi, lauletaan karjalaksi.

Tavoitteena on ylläpitää karjalan kieltä, jotta se ei pääsisi kuolemaan.

Myös Pohjois-Karjalan Valtimossa aloitti karjalankielinen muskari.

Karjalan kieli sai virallisen aseman Suomen vähemmistökielten joukossa vuonna 2009.

Karjalan Liiton mukaan karjalan kieltä puhui (v. 2009) arviolta noin 5 000 suomalaista ja sitä ymmärtää noin 15 000. Venäjällä karjalaa puhuvia on enemmän.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu