Paikalliset

Viherkatto menee monelta vielä yli hilseen

Helsingin yliopiston Kielikeskuksen katolla Fabianinkadun ja Vuorikadun välissä on yksi Helsingin viherkatoista. Siellä vierailivat tutkija Marja Mesimäki ja Helsingin viherkattoja kuvannut Niina Ala-Fossi.

Jussi Vehkasalo

Helsingin yliopiston tutkija Marja Mesimäen mielestä tietämättömyys viherkatoista aiheuttaa epäluuloja.

– Yleinen harhaluulo on se, että viherkatto syntyy, kun tasakaton päälle laitetaan multaa ja kasveja. Ja viherkaton pelätään tuovan kosteusongelmia, Mesimäki kuvailee.

Viherkatto ei kuitenkaan ole mikä tahansa kasvimaa korkeuksissa. Yksi sen tarkoituksista liittyy hulevesiin, eli esimerkiksi sadevesiin.

– Viherkattojen yhtenä tarkoituksena on sitoa sadevettä ja viivästyttää sen valumista viemäriin.

Tällöin viemärit ehtivät vetää vesimassat paremmin eivätkä ne tulvi kaduille.

Katot myös vihertävät kaupunkimaisemaa miellyttävämmäksi.

Mesimäki on koordinoinut Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanketta. Tavoitteena on löytää parhaita viherkattoratkaisuja suomalaisiin oloihin.

– Suomessa viherkattoja on vähän. Pääkaupunkiseudulla kartoitettiin vuonna 2011 puolensataa viherkattoa. Niitä on enemmän, mutta kaikista emme saaneet tietoa.

Kartoitettujen viherkattojen koko vaihteli muutamasta neliöstä lähes 3 000 neliöön.

Pieni viherkatto voi löytyä vaikka roskakatoksen päältä.

Vantaan Porttipuistossa on Suomen toiseksi suurin viherkatto, sen pinta-ala vastaa kahta jääkiekkokenttää.

Saksa on viherkattojen pioneerimaa.”

– Viime vuonna Suomeen rakennettiin uusia viherkattoja arviolta 20 000 neliömetriä. Saksassa, joka on viherkattojen pioneerimaa, niitä tulee vuodessa lisää jopa 10 miljoonaa neliötä, Mesimäki kertoo.

Viherkattojen määrää lisääntyy voimakkaasti myös Tanskassa, Sveitsissä, Itävallassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

– Mielestäni tämä ei ole muoti-ilmiö. Viherkatot ovat osa laajempaa keskustelua kaupunkielinympäristön laadusta.

Jos haluaa perustaa viherkaton, on hyvä olla yhteyksissä rakennusvalvontavirastoon.

– Katon on oltava riittävän kantava, myös talven lumikuorma on laskettava mukaan. On myös mietittävä, miten vesi ohjataan pois.

Vaakasuorille tasakatoille viherkattoa ei tehdä, katossa pitää olla vähintään muutaman asteen kallistus. Lisäksi on estettävä juurten pääsy rakenteisiin.

Viherkatoille on salaojamattoja. Kevyessä viherkatossa on viitisen senttiä kasvualustaa. Siitä vain pieni murto-osa on orgaanista ainetta, kuten multaa.

Helsingin yliopiston Kielikeskuksen katolle on istutettu esimerkiksi ketoneilikkaa ja kissankäpälää.

Niina Ala-Fossin ja Noora Lehtovuoren valokuvia ja videoita viherkatoista Elämää katoilla -näyttelyssä Laiturilla (Vanha linja-autoasema, Narinkka 2) 25.5. asti. Yleisölle avoin viherkatto-seminaari Laiturilla 16.5. kello 16.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu