Puheenaihe

Lasten lauluäänet madaltuvat – tässä opettajan selitys

Harri Kaitila ei tyrmää bändilaulamista - sitä opetetaan hänenkin johtamassaan musiikkikoulussa - mutta rinnalla pitäisi opettaa ja opiskella laajempaa äänialaa edellyttäviä lauluja. Pelkkä rokin ja popin laulaminen ei kehitä lasten eikä nuorten ääntä oikealla tavalla.

Sauvo Jylhä

Lasten lauluäänet eivät ole enää yhtä kirkkaita ja puhtaita kuin takavuosina. Laulupedagogit uskovat tietävänsä syyn: opettajakoulutuksen puutteiden vuoksi varhaiskasvattajat sekä luokanopettajat ovat laulutaidoltaan keskimäärin entistä heikompia, ja lisäksi kouluissa soi rokki sekä poppi.

Musiikkikoulu MultiKultin johtaja Harri Kaitila allekirjoittaa väitteen.

– Käytännössä se näkyy – tai pikemminkin kuuluu – niin, että lasten äänet ovat madaltuneet.

Ennen vanhaan lapset lauloivat maakuntalauluja, lasten lauluja, kansanlauluja ja virsiä, joiden taitaminen vaatii laajaa äänialuetta. Niiden vaihteleva sävelkorkeus vahvisti ääni-instrumenttia.

– Kouluissa ei ole enää vuosiin ollut edes ole oppiainetta nimeltä laulu eikä opettajiksi pyrkiviltä edellytetä tervettä äänenkäyttöä eikä laulutaitoa. Riittää, että ymmärtää näiden taitojen merkityksen, kun aikaisemmin oltiin aivan päinvastaisella linjalla ja opettajakoulutukseen pyrkivät saivat lisäpisteitä laulutaidosta, Kaitila siteeraa Laulupedagogit -yhdistyksen puheenjohtajan Hannele Valtasaaren selvitystä Laulunopetuksen aseman ja sisällön muutokset.

Valtasaaren mukaan lihasmuistitutkimukset osoittavat kuitenkin kiistatta, että taidon oppimiseen tarvitaan paljon harjoitusta.

Syvällinen laulamisen ymmärtäminen vaatii, että opettajan omassa lihasmuistissa on riittävää omakohtaista kokemusta terveestä äänen toiminnasta. Opettaja ei voi taitoaineissa opettaa enemmän kuin itse taitaa.

– Osa opettajista, joiden lauluääni ei ole hyvä, valitsee opetuksessa itselleen sopivimmat sävellajit ja lapset tulevat perässä. Musiikinopetuksen painopiste on siirtynyt populäärimusiikkiin. Kouluissa soitetaan bändeissä ja lauletaan mikrofoniin. Mikrofoniin laulaminen on huikean helppoa; laululihaksistoa se ei treenaa ja antaa myös väärän kuvan laulajan todellisista laulutaidoista, Keravalla musiikkikouluaan pitävä Kaitila sanoo.

Kun lauluääntä ei harjoiteta enää kaikissa äänen rekistereissä, myös äänihäiriöiden määrä kasvaa – ja äänihäiriöisistä lapsista kasvaa äänihäiriöisiä aikuisia.

– Sen kuulee, kun avaa radion. Vain harvalla juontajalla on enää mallikelpoinen, terve äänentuotto. Ääni narisee, artikulaatio on epäselvää ja äänentuotto on vuotoista – siis äänihuulet vuotavat, mikä kuuluu äänestä.

Kaitilan mukaan kysymys on paljon isommasta asiasta kuin ensiajattelemalta tuntuu.

– Kun ääni-instrumentti ei toimi ja ääni väsyy, puhe ei ole niin selvää ja selkeää kuin voisi olla. Toimiva ääni-instrumentti puolestaan vaikuttaa ihmisten itsetuntoon. Jos vaikkapa työpaikkahaastattelussa on ääni-instrumenttia lukuun ottamatta kaksi tasavahvaa haastateltavaa, selvää on, kumpi on valinnoissa vahvemmassa asemassa.

Valtasaari perää yhteiskunnan yleiseen ilmapiiriin asennemuutosta taito- ja taideaineiden aseman vahvistamiseksi niin päiväkodeissa, kouluissa kuin opettajakoulutuksessakin.

Hän viittaa Ann Gadzikowskin kahden vuoden takaiseen tutkimukseen Born to sing: How Music Enriches Children´s Languagea, jossa laulamisen kerrotaan edistävän lasten oppimista sekä kielellistä kehitystä, koska laulaessaan ihminen käyttää molempia aivopuoliskoja.

Kaitilan musiikkikoulun seinällä on myös Lääkärilehdestä saksittu artikkeli, jossa Musiikkilääketieteen symposiumiin osallistunut lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen Pelastakaa lapset -yhdistyksestä sanoo toivovansa, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus olla tekemisissä taiteiden kanssa.

– Musiikki koskettaa, riemastuttaa ja antaa voimaa. Kaikki lähtee leikistä: ilman leikkiä ei ole taidetta. Leikillä ei ole tarkoitusta eikä tavoitetta. Se on yhteistä hauskanpitoa, jossa avataan symbolien maailma, mikä on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin.

Lue myös: Tuhoaako populäärimusiikki nuorten lauluäänen? Musiikkiopiston opettaja on toista mieltä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu