Paikalliset

Kenellä on vastuu vaatteiden eettisyydestä?

AJASSA  Vaateteollisuuden eettisyys ja ekologisuus eivät puhuta enää vain harvoja ja valittuja. Mutta muuttuuko silti mikään?

Eurooppa on merkittävä alue vaateteollisuudelle, sillä noin puolet EU:ssa myytävistä vaatteista tuotetaan Euroopan mantereella, valtaosa Itä-Euroopassa.

Johanna Erjonsalo

Vaateteollisuudessa kuluttajalla on valtaa, mutta kenellä on vastuu? Onko vaatekaupassa tehtävillä valinnoilla mitään merkitystä vai päättävätkö suuryritykset puolestamme, missä vaatteet tuotetaan ja miten?

Jos olet pohtinut näitä kysymyksiä itseksesi, ei hätää – et ole yksin.

Vaateteollisuuden eettisyys ja ekologisuus eivät mietitytä enää vain kaikkein valveutuneimpia kuluttajia.

Mutta jos vastuullisuutta kaivataan, näkyykö se jo tuotannossa?

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) viestintäpäällikkö Jukka Pääkkösen mukaan ei: – Merkittävä osa vaatteistamme tehdään kehnoissa työoloissa ja nälkäpalkalla, eivätkä useimmat vaatebrändit tee mitään taatakseen ompelijoilleen elämiseen riittävää palkkaa.

Solidaarisuuskeskus on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö, johon kuuluu oman jäsenjärjestönsä kautta lähes 1,7 miljoonaa suomalaista.

Fakta on, että monin paikoin vaateteollisuudessa maksetaan minimipalkkoja, joilla ei elä.”

Silti muutosta tapahtuu koko ajan.

Tästä esimerkki on surullisen kuuluisa Rana Plazan vaatetehdas Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa.

Tehtaassa sattuneessa suuronnettomuudessa kuoli huhtikuussa 2013 kaikkiaan 1 138 työntekijää ja yli 2 000 työntekijää loukkaantui.

Reilu vuosi onnettomuuden jälkeen bangladeshilaisten vaatetehtaiden työoloissa on tapahtunut pientä parannusta.

– Palo- ja rakennusturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, ja marraskuussa työntekijöiden minimipalkka nousi 50 euroon kuukaudessa.

– Samaan aikaan elinkustannukset ovat kuitenkin nousseet ja 50 euroa on alle neljäsosa siitä, mitä elämiseen Bangladeshissa tarvitaan, Jukka Pääkkönen huomauttaa.

Fakta on, että monin paikoin vaateteollisuudessa maksetaan minimipalkkoja, joilla ei elä, Pääkkönen sanoo.

Aasian oloista on puhuttu melko paljon, mutta nälkäpalkalla työskennellään Pääkkösen mukaan myös Euroopassa.

Eurooppa on merkittävä alue vaateteollisuudelle, sillä noin puolet EU:ssa myytävistä vaatteista tuotetaan Euroopan mantereella, valtaosa Itä-Euroopassa.

Kansainvälisen Clean Clothes -raportin mukaan Itä-Euroopan maat toimivat halvan työvoiman takapihoina länsieurooppalaisille vaatebrändeille ja jälleenmyyjille.

Lähes kaikille vaatteita tekeville maksettiin raportin mukaan köyhyysrajan alittavaa palkkaa.

Vaikka vaateteollisuuden ongelmista on tärkeä puhua, ei surkeita työehtoja ja -olosuhteita voida Pääkkösen mukaan ratkaista ulkoapäin.

Pienet pakotteet voivat toki edesauttaa, mutta viime kädessä asiat täytyy ratkaista kunkin maan sisällä, poliittisin päätöksin.

Lisäksi Pääkkönen korostaa toimivan ammattiyhdistysliikkeen merkitystä.

– Kun yrittäjät hakevat verissä päin halvinta hintaa, on välissä oltava ammattiliitto, joka taistelee työntekijöiden oikeuksien puolesta.

Se, että ei osta bangladeshilaisia vaatteita ei ratkaise koko ongelmaa, koska silloin työt voivat loppua myös niissä tehtaissa, joissa työntekijöiden asiat ovat kunnossa.”

Onko yksittäisellä kuluttajalla sitten mitään mahdollisuuksia vaikuttaa?

– On. Kuluttajien pitää kysyä tuotteista ja yritysten pitää kertoa niiden alkuperästä, Pääkkönen sanoo.

–  Kuluttajat eivät ole niin tyhmiä, että uskoisivat ongelman ratkeavan sormia napsauttamalla, mutta tilanne paranee pikku hiljaa kun sekä yritykset että kuluttajat tekevät ihmisarvoon, eettisyyteen ja ekologisuuteen pohjautuvia, vastuullisia valintoja, Pääkkönen uskoo.

Silti vastuuta ei voi jättää vain kuluttajalle, eettisen kaupan puolesta toimivan Eetti ry:n kampanjakoordinaattori Anna Härri muistuttaa. Viime kädessä vastuu on yrityksillä ja valtiolla.

– Vastuu on siellä, missä suuret päätökset tehdään. Esimerkiksi vaatteiden boikotointi ei ole ratkaisu, varsinkaan, kun yrittäjä ei tiedä, mitä boikotoidaan, Härri kuvaa.

–  Se, että ei osta bangladeshilaisia vaatteita ei ratkaise koko ongelmaa, koska silloin työt voivat loppua myös niissä tehtaissa, joissa työntekijöiden asiat ovat kunnossa, hän muistuttaa.

Valitsetko vaatteen eettisin ja ekologisin perustein?

En
42% (54 ääntä)
Kyllä, yritän, mutta aina se ei onnistu
41% (53 ääntä)
Kyllä
17% (22 ääntä)
Ääniä yhteensä: 129

Miten edistää eettistä vaateteollisuutta?

Kysy tuotteen alkuperästä.

Opettele pois heräteostoksista.

Osta vähemmän, mutta laadukasta.

Käytä ostamaasi vaatetta paljon ja pitkään.

Osallistu vastuullista vaatekauppaa edistävään keskusteluun, vetoomuksiin, kampanjoihin.

Osta, mutta ota selvää, mitä ostat.

Vinkit antoivat Jukka Pääkkönen ja Anna Härri

Mikä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus?

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö.

SASKin näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tämän edistämiseksi kehittyviin maihin tarvitaan vahvoja ammattiliittoja.

SASKin perustehtävänä on toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa sekä toimia jäsenjärjestöjensä välineenä kotimaan ja kansainvälisessä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa.

Mikä eettisen kaupan puolesta ry?

Eetti on kansalaisjärjestö, joka edistää oikeudenmukaista maailmankauppaa, kestäviä tuotantotapoja ja vastuullista kuluttamista.

Yhdistys herättää keskustelua globaalin tuotannon ongelmista ja kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen.

Se tarjoaa mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan kehitysmaiden tuottajien ja työntekijöiden hyväksi, ja kampanjoi myös eettisempien julkisten hankintojen puolesta.

Eetin kampanjoiden välityksellä vaikutetaan kansainvälisiin globaalin kaupan kysymyksiin, kuten tekstiilityöntekijöiden oloihin Kambodzhassa tai viinitilojen työntekijöiden palkkoihin Etelä-Afrikassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu