Ruoka

Hyönteisyrittäjä jauhaa toukkia sämpylöihinsä – söisitkö sinä näitä?

PROTEIINIPOMMI Lakimuutos tuo hyönteisruuan suomalaistenkin lautasille.

Marjaana Varmavuori


Jos Euroopan unionissa valmisteilla oleva lakimuutos etenee odotetusti, päästään Suomessakin ehkä muutaman vuoden päästä laajemmin hyönteisruuan makuun.

– Olen varma, että hyönteiset tulevat olemaan Euroopassa tulevaisuudessa merkittävä proteiinin lähde, toteaa hyönteisyrittäjä Santtu Vekkeli .

Hyönteiset ovat ruisleipää tunnetumpi elintarvike.”

– On vain vaikea arvioida, tuleeko siitä ruoka vai käytetäänkö sitä rehuna.

Tällä hetkellä EU:n uuselintarvikeasetus kieltää hyönteisten myynnin elintarvikkeena. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kalan rehuksi hyönteisiä voi kaupata tälläkin hetkellä.

Myös muu rehukäyttö voisi periaatteessa saada luvan.

Uusi uuselintarvikeasetus on parhaillaan lähdössä komission ja parlamentin käsittelyyn. On arvioitu, että se voisi tulla voimaan kahden vuoden päästä.

Uuden asetuksen myötä EU:n jäsenmaat voisivat ilmoittaa elintarvikekäyttöön jossain päin maailmaa yleisessä käytössä olevia elintarvikkeita.

Hyönteisten kohdalla kriteerin luulisi täyttyvän.

– Kaksi miljardia ihmistä maailmassa syö niitä säännöllisesti. Hyönteissyönti on yleistä monissa paikoissa Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa, Vekkeli muistuttaa.

– Jos vertaa vaikkapa ruisleipään, hyönteiset ovat paljon tunnetumpi elintarvike.

Vekkelin edessä olevassa muovirasiassa kiemurtelee 800 kappaletta elintarvikkeeksi kasvatettua jauhomatoa.

– Nämä ovat pian valmiita munimaan. Näiden avulla tuotannon voi satakertaistaa ideaaliolosuhteissa jopa viidessä kuukaudessa, Vekkeli kertoo.

Hyönteiset olisivat monessa muussa mielessä nerokas ratkaisu proteiinin tarpeeseen. Kasvatus vie vähän tilaa, vettä ei tarvita ja tuotantosuhde on tehokas.

Siinä missä yhden lehmäkilon tuottamiseen tarvitaan 8–12-kertainen määrä rehua, hyönteisillä vastaava luku on noin puolitoista. Oikein tehotuotetussa broilerissa tuotantosuhde on yhden suhde kahteen.

– Parasta on, että nämä syövät melkein mitä vain, esimerkiksi kaikki ruoka- ja muu biojäte kelpaa, Vekkeli selittää.

Proteiinin lisäksi hyönteiset sisältävät paljon esimerkiksi rautaa, kalkkia ja kalsiumia.

– Kymmenessä heinäsirkassa on saman verran kalsiumia kuin maitolasillisessa, Vekkeli valaisee.

Harvasta eläimestä saa ruokaa niin vähällä prosessoinnilla kuin esimerkiksi toukista. Riittää että ne pyöräyttää kuumalla öljytyllä pannulla.

Niin Vekkeli valmistaa ne, jos haluaa tarjota jollekin hyönteiselämyksen.

– Itse käytän niitä jauhettuina esimerkiksi sämpylöissä.

Sellaisessa muodossa Vekkeli uskoo hyönteisten päätyvän myös useimpien muiden suomalaisten ruokalistalle.

– Niistä saa esimerkiksi hyviä proteiinipatukoita, hän vinkkaa fitness-intoilijoille.

Tähän mennessä on Vekkelin mukaan listattu 1 400 elintarvikekelpoista hyönteislajia, mutta todellisuudessa niitä on valtava määrä.

– Mitä tulee riskeihin, on spekuloitu allergioiden mahdollisuutta, Vekkeli kertoo.

Jos lakimuutos toteutuu, Suomi saa Vekkelin mukaan kokonaan uuden teollisuudenalan.

– Se toisi vähintään satoja uusia työpaikkoja, hän laskeskelee.

Lisää aiheesta: 

Tutkija: ”Hyönteisten syönti yleistyy Suomessakin”4.3.2014 12.40
Lama ei paina superfood-kauppoja11.9.2014 20.30
Karppausinto lopahti, proteiinivillitys jäi22.10.2013 11.29
Fitnesskisaaja: ”Kaikki menee vaa’an kautta suuhun”4.4.2014 14.54
Tässä sporttibaarissa superfood korvaa burgerit17.9.2014 11.00
Bodarien munarinki on houkutellut mukaan lähes 4006.9.2013 11.59
Karppaus on out – nyt tulee aineeton ruoka15.6.2012 16.25
”Gluteeniton ruokavalio ei ole kaikille vain muotidieetti”26.12.2013 16.40

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu