Jätkäsaareen nousi harvinainen kimppakerrostalo

- Tässä on talon sydän: ruokasali, keittiö, kirjasto sekä tv- ja elokuvahuone. Syömään mahtuu kerralla 40 henkeä. Juhlissa tänne saadaan sopimaan sata henkeä. Asunnot maksavat saman verran kuin hitastalossa, mutta saamme yhteistilat ja hyvän laadun kaupan päälle, laskeskelee taloyhtiön varapuheenjohtaja Eric Pollock.

Johanna Erjonsalo

- Kerrostaloomme kiinnitetään parhaillaan parvekkeita, esittelee Eric Pollock. Malta-niminen talo nousee Jätkäsaaren Välimerenkadulle. Talossa on 61 asuntoa, joiden koko vaihtelee 32 neliöstä 154 neliöön. Asuntojen hinta jää hitastalojen tasolle, mutta tarkat rakennuskustannukset eivät ole vielä tiedossa.

Johanna Erjonsalo

Eric Pollock, Martti Pussinen ja Eero Lassila tarkastavat loftasunnon yläkerrasta rakentamisen etenemistä.

Johanna Erjonsalo

Kaapelit roikkuvat vielä porraskäytävissä, mutta jouluun mennessä pitäisi tulla valmista.

Johanna Erjonsalo

Jätkäsaaressa näyttää vielä autiolta, mutta lähivuosina alue rakennetaan täyteen.

Johanna Erjonsalo

Asuntoyhtiö Maltan kattoterassilta näkee hyvin koko kaupungin yli. Näkymä Ruoholahteen päin.

Johanna Erjonsalo

Talon toisella puolella sijaitsee Ruoholahden urheilukenttä.

Johanna Erjonsalo

Martti Pussinen ja Eero Lassila tutkailevat Jätkäsaaren rakentamisen edistymistä Malta-talon katolta.

Johanna Erjonsalo

Jätkäsaareen on noussut asukkaiden itsensä rakennuttama kerrostalo. Asunto-osakeyhtiö Malta on vuosikymmeniin ensimmäinen ryhmärakennuttamisella toteutettu kerrostalo.

Erikoista hankkeessa on myös vahva yhteisöllisyys. Pääovesta ei astuta ahtaaseen rappuun, vaan avaraan ruokasaliin ja oleskelutilaan.

– Yhdessä syöminen on tärkeä osa yhteisöllisyyttä, vakuuttaa taloyhtiön varapuheenjohtaja Eric Pollock.

– Aika näyttää, miten se toimii. Kaikkien ei ole tietenkään pakko lähteä siihen mukaan.

Tässä tehdään 61 omakotitaloa.”

Talon suunnittelu käynnistyi viisi vuotta sitten.

– Kolme vuotta hioimme ideaa. Sitten palkkasimme arkkitehdit, Heljä Herrasen ja Pentti Karenojan.

Kaikki eivät kestäneet hankkeessa mukana. Kun toteutus läheni, puolet porukasta jänisti. Heidän tilalleen löytyi onneksi uusia.

– Yhteishengen luomiseksi on ollut tärkeä tavata usein. Kahvia on juotu paljon, Pollock nauraa.

Kaikkiaan 61 asunnosta koostuvan talon julkisivuja viimeistellään parhaillaan. Asuntoihin aletaan asentaa parketteja.

– Luovutuspäivä 1. joulukuutahan pitää edelleen paikkansa? Pollock varmistaa rakennusosakeyhtiö Hartelan työnjohtajilta.

Martti Pussinen ja Eero Lassila nyökkäävät.

– Siitä huolimatta, että tässä tehdään 61 omakotitaloa, Lassila veistelee. Yksikään asunto ei ole samanlainen.

– Moni rakennusliike olisi nostanut kätensä pystyyn matkan varrella, Pollock myöntää.

Asukkaat osallistuivat asuntojen suunnitteluun. Niitä on 32 neliön yksiöstä 154 neliön kaksikerroksisiin loft-asuntoihin.

– Arkkitehti kuunteli jokaisen perheen toiveet, ja muokkasi talon niiden pohjalta, Pollock kertoo.

– Kaikkia toiveita ei voitu toteuttaa. Esimerkiksi vessojen on putkilinjojen takia sijaittava päällekkäin.

Asukkaat säästävät rahaa, kun omia saunoja ei ole.

Vastineeksi he saavat katolle kolme talosaunaa, joista yksi on aina lämmin. Vilvoitella voi terassilla, takkahuoneessa tai viherhuoneessa.

Yhteisöllisesti rakennutettu talo maksaa saman verran kuin hitastalo.

– Mutta saamme samalla rahalla parempaa laatua, Pollock sanoo.

Maltan asukkaat haluavat asua

Esteettömästi kauniissa, hyvin suunnitellussa talossa.

Talossa, jossa on mukavia tiloja yhdessäoloon ja harrastamiseen.

Oman kodin rauhassa, mutta ystävien ja sukulaisten kanssa saman katon alla.

Ilman pelkoa yksinäisestä vanhuudesta.

Yhteisössä, jossa lapsilla on paljon luotettavia ihmisiä ympärillään.

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävässä talossa.

Asunnoissa, joiden suunnitteluun he ovat itse osallistuneet.

Koti kaupungissa rywww.hemistan.fi

Kommentit

Tämä idea, Loppukiri Arabianrannassa ja nyt tämä esimerkki kiinnostavat. Löytyisiköhän Vantaalta senioriväkeä kimpparakennuttamiseen? Jos minulta kysyttäis, niin ympäristön ei tarvitsisi olla arabianranta-jätkäsaari-luokkaa. Ylivedon takanakin olisi hyvä paikka. Lähellä palveluja muutoinkin hyvien liikenneyhteyksien ääressä riittäisi ainakin meikäläiselle, ja ei kun kimppaan mukaan!

asiaihminen

Tiettävästi Koti kaupungissa -yhdistys kerää kiinnostuneita uusia hankkeita varten. Siitä sitten hankkeet erkanevat asunto-osakeyhtiöiksi aikanaan. Kannattaa siis tutustua yhdistykseen!

Tuleva Maltan asukki

Hienoa kuulla, että rakentaminen edistyy jo noinkin pitkälle. Onnea kaikille asukkaille uusiin koteihinsa :)

Voisiko joku kommentoida tähän ketjuun, miten/millaisella yhtiömuodolla tuo on tehty, perinteinen AsOy vai jotain joustavamapaa ? Uskoisin, että Hartela ehtii vielä nauttimaan tuolla tehdystä referenssistä, ennen kuin kilpailijansa ehtivät edes ryhdistäytyä.

VanhaMaskuliini

Nyt tarttis Vantaalle saada oma vitas-järjestelmä vailla hitaksen epäkohtia.

Tämä ryhmärakentaminenhan ei ole mitenkään uusi innovaatio, vaan jo Suomen suurruhtinaskunnassa jotkut työläisten ammattikunnat rakensivat vastaavia. Nyt asialla ovat seniorit, ja taitaa menetelmää muistuttaa myös joidenkin kehitysvammaisten vanhempien lapsiaan varten aikaansaamat talot.

Otan selvää tuosta yhdistyksestä heti tänään. http://www.hemistan.fi/

asiaihminen

Eihän tämä Jätkäsaaren hanke ole seniorihanke. Taloon tulee kaikenlaisia perheitä ja eri ikäisiä ihmisiä. Arabianrannan Loppukiri sen sijaan on seniori-ikäisten. Alaikäraja saatiin hinattua alemmaksi (muistaakseni 54 vuoteen) kuin mitä se oli alkujaan kaikkien paragrafien puristuksessa. Kalasatamaan valmistuu lähivuosina (milloin?) Aktiivisten Senuioreiden toinen talo. Tuskin uusi talo on Loppukirin klooni eli yhteisöjä voi ruveta puuhaamaan toivossa että uudesta tulee aina entisiä parempi. Uskon, että Loppukiri monessa mielessä uusien urien aukaisijana oli kaikista vaikein toteuttaa. Minä idean Suomeen tuojana ja uusien urien raivaajana sairastuin pahaan burnoutiin.

Anna-Liisa Mikkelä

Nonnih! Ennätin jo paremmalle puoliskolle ideasta kertoa. Hän loihe lausumaan, ettei lähde mihinkään yhteisölliseen: "Entäs jos siellä on ikäviä ihmisiä tai vaikka yksikin, ja tulee hankalaksi asua?" Hui hai, ajattelin, kunnes googletin Anna-Liisa Mikkelän blogin. Sen enempää asiaan syventymättä ja ottamatta yhtään kantaa minkään tahon puolesta niin taidan kääntyä paremman puoliskon mietteisiin...

asiaihminen

Varmasti vaatii tulevilta asukkailta paljon mutta todennäköisesti myös antaa paljon. Kannatetaan ryhmärakennuttamista! Hemistanista ja Ryhmärakennuttajat ry:stä löytyy lisää tietoa.

Eikä tämä mikään uusi keksintö ole. Ennen esnimmäistä Asunto-osakeyhtiölakia (1926) lähes kaikki kerrostalot rakennutettiin tällä tavalla.

Boss