Paikalliset

Rauhamäki yllyttää vantaalaisia kapinaan

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) selaa kaupunkien tunnuslukuja koulutukseen ja päivähoitoon käytettävissä määrärahoista.

Hän ihmettelee, miten vantaalaiset suostuvat siihen, että lapsiin satsataan merkittävästi vähemmän kuin naapurikunnissa.

– On selvää, että lasten koulutusmahdollisuudet ovat naapureihin verrattuna heikommalla tasolla, jos tuntimäärät on karsittu minimiin, Rauhamäki vertailee lukuja.

Vantaa on jo pitkään joutunut leikkaamaan palveluitaan naapureita enemmän, ja sillä on myös muita kovemmat ajat edessä kuntatalouden ongelmien kärjistyessä.

– Säästöjä voidaan hakea tehokkuudelle laadun kärsimättä, mutta se ei voi jatkua loputtomiin, Rauhamäki arvioi.

Kokoomuslaisena hän ihmettelee erityisesti Vantaan sosialidemokraattien linjauksia, joiden keskeinen tavoite on Vantaan itsenäisyyden turvaaminen. Vantaalaisdemarit eivät kannata edes selvitysten tekoa pääkaupunkiseudun yhteenliittämisestä.

– Sdp puhuu paljon hyvinvointipalveluista, joiden turvaaminen on kuntien tärkein tehtävä. Nyt Vantaa on ajautumassa tilanteeseen, jossa se jää palveluissaan entisestään jälkeen naapureistaan. Se huoli tallaantuu demareilla kuitenkin kaupungin itsenäisyyden puolustamiseen, Rauhamäki ihmettelee.

Vantaa ei kannata Helsinki-Espoo-Kauniainen-Vantaa -liitoksen selvittämistä, eikä edes Helsinki-Vantaa-Sipoon -liitoksen selvittämistä.

– Helsingin mielestä koko pääkaupunkiseudun yhteenliittäminen olisi selvitysten ykkösvaihtoehto. Mutta jos länsipuolelle ollaan rakentamassa Espoo-Kirkkonummi-Vihti liitosta, silloin on selvitettävä myös Helsinki-Vantaa-Sipoon liitos, Rauhamäki arvioi.

Eniten häntä kaihertaa pelkän selvityksen vastustaminen. Mikäli nyt jätetään selvittämättä koko pääkaupunkiseudun yhteenliittämisen hyvät ja huonot puolet, se jää vaivamaan vuosikymmeniksi eteenpäin.

Vantaalla on vastustettu Helsinki-liitosta kahdesta syystä: Helsinkiä pidetään palveluiltaan liian kalliina, ja suurkunnassa pelätään demokratian kaventuvan.

– Tehokkuudessa Helsinki voi ottaa oppia Vantaalta. Mutta kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta ei ole suurta eroa, onko kunnassa 200 000 tai 500 000 tai miljoona asukasta. Kaikki ovat kooltaan niin suuria, että lähidemokratiaa joudutaan erikseen miettimään, Rauhamäki vastaa.

Selvitysalueista päätös pian

Hallituksen ministerityöryhmä ei päässyt kesäkuun lopulla sopuun Helsingin seudun kuntarakenteen selvitysalueista. Päätöstä odotetaan elokuussa, tai koko uudistus uhkaa venyä.

Selvitysalueiksi ovat tulossa ainakin Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan esittämä liitos sekä Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin liitos.

Helsinki haluaisi liitosselvitystä kahden suurkunnan mallista: Toinen olisi pääkaupunkiseudun yhteenliittäminen ja toinen Keski-Uudenmaan suurkunta.

Vantaa haluaisi hallituksen selvitysmiesten esittämää mallia, jossa Vantaa olisi isäntäkaupunkina pohjoisille naapureilleen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu