Paikalliset

Terveysasemien jonoissa hurjat erot Helsingissä

TERVEYS Ero asemasta riippuen on jopa puolitoista kuukautta.

Lääkäriin pääsy vaihtelee huomattavasti eri alueilla Helsingissä.

Tiina Örn

Samaan aikaan, kun sote-uudistus parempien terveyspalveluiden puolesta on valmisteilla, laskeskelee moni helsinkiläinen päiviä päästäkseen terveyskeskuslääkärin pakeille.

Lokakuun lopussa lääkäriajan sai Maunulassa kahdeksassa päivässä, kun aikaa esimerkiksi Herttoniemessä, Malminkartanossa, Töölössä ja Viiskulmassa joutui odottamaan jopa puolitoista kuukautta eli keskimäärin 42 päivää.

– Huolestuttavaa. Kaupungin strategiaohjelmassa on ollut tavoitteena, että terveys- ja hyvinvointieroja pitäisi saada vähennettyä. Nyt se ei toteudu alkuunkaan, sanoo vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (sd.).

Vuosaaressa kiireetöntä lääkäriaikaa joutui lokakuussa jonottamaan keskimäärin 45 päivää.

Vs. terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkinen ratkoo työkseen Helsingissä jo 90-luvun alusta asti tuttua ongelmaa.

– Väitän, että terveysasemat ovat monimutkaisimpia palvelukokonaisuuksia. Erot asemien välillä ovat suuria.

Maunulan ja Laajasalon lyhyet jonot selittyvät Mäkisen mukaan muun muassa järjestelmän kehittämisellä. Maunulassa keskimääräinen jonotusaika elokuussa oli kolme, syyskuussa jopa yhden ja lokakuussa kahdeksan päivää. Laajasalossa jono oli ensin 12, sitten kaksi ja lokakuussa seitsemän päivää.

– Meillä on muutamia asemia, jotka ovat onnistuneet lyhentämään jonoja. Näillä asemilla on tehty monta hyvää asiaa yhtä aikaa.

Asemilla on uusittu muun muassa lääkäreiden ajanvarauslistoja. Ruuhkaisena alkuviikkona lääkäreiden akuuttiaikoja on enemmän kuin loppuviikolla.

– Kun jonoja saadaan lyhennettyä, myös asiakkaiden tarve hoitoon pääsyyn vähenee. Henkilökuntaa voidaan siirtää potilaiden hoitamiseen, Mäkinen jatkaa.

Pelkästään järjestelmiä uusimalla hoitojonoja ei monellakaan asemalla saada lyhennetä. Ruuhkautumiseen vaikuttavat myös aseman väestön koko, sairastavuus, etninen ja sosioekonominen tausta, ikäjakauma, aseman henkilöstön määrä ja sen kokemus.

Kantakaupungin alueella on paljon ikääntynyttä väestöä, jotka osaavat käyttää palveluita. He ovat hyvinvoivia ja vaativia asiakkaita."

Keskustassa sijaitsevalla Viiskulman asemalla potilaiden keskimääräinen jonotusaika on kasvanut suhteessa eniten. Elokuun lopussa kiireettömän lääkäriajan sai keskimäärin 16 päivässä. Syyskuun lopussa vastaava luku 36 ja lokakuussa jo 42.

– Sama ilmiö näkyy Lauttasaaressa. Kantakaupungin alueella on paljon ikääntynyttä väestöä, jotka osaavat käyttää palveluita. He ovat hyvinvoivia ja vaativia asiakkaita.

Lähivuosina asemien jonoja pyritään lyhentämään Hyvä potku –hankkeella, jossa puhelinpalvelua ja työnjakoa parannetaan sekä lisätään päihde- ja mielenterveyspalveluiden jalkautumista asemille.

Tästä hyvä esimerkki on vuonna 2018 valmistuva Kalasataman sosiaali- ja terveysasema, jossa kaikki palvelut keskitetään saman katon alle.

Poliklinikkajonot syyskuun lopussa

Sisätautien poliklinikoille jonotettiin keskimäärin 115 vuorokautta.

Psykiatrian poliklinikoille 47 vuorokautta.

Fysiatrian poliklinikalle oli 155 vuorokauden.

Neurologian poliklinikalle oli 153 vuorokautta.

Lähde: sosiaali- ja terveysvirasto

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu