Espan alle rakennetaan maanalaista järveä

Helsingin Energian projekti-insinöörin Veijo Noposen työmaa Esplanadin alla on puolessa välissä. - Jäähdytyssäiliö on valmis ja sitä aletaan täyttää elokuun puolivälissä. Jäähdytyssäiliö valmistuu keväällä 2015.

Johanna Erjonsalo

- Suomalainen ammattitaito herättää kunnioitusta, sanoo projektiassistentti Milko Vilja ensivisiitillään kaukojäähdytysaltaan pohjalle.

Johanna Erjonsalo

– Tässä tämä meidän katedraali on, lausahtaa ammattiylpeyttä äänessään Helsingin Energian projekti-insinööri Veijo Noponen.

Kurkistamme kuiluun, joka on kahdeksan metriä leveä, 80 metriä pitkä ja 40 metriä syvä.

Tilavuus 25 000 kuutiota vastaa neljänneksen siivua eduskuntatalosta.

Allas löytyy kymmeniä metrejä maanpinnan alapuolelta, Esplanadin puiston lähettyviltä.

Paikalle päästiin ajamalla maan alle Johanneksenkirkon luona sijaitsevan puiston nurkasta. Puolen kilometrin mittainen huoltokäytävä johtaa Helsingin yhteiskäyttötunneleiden laajaan verkostoon.

Olemme nyt 83 metriä merenpinnan alapuolella.”

Käytävien verkoston lomaan tulee nyt myös maanalainen järvi. Sen tehtävänä on tasata kaukojäähdytyksen kulutushuippuja.

– Tämä toimii akkuna, johon siirretään iltapäivän kulutushuipussa asiakkailla lämmenneen veden lämpö. Yöllä vesi jäähdytetään vapaalla jäähdytyskonekapasiteetilla, Noponen esittelee.

Laskeudumme työmaaportaita pitkin aivan kuilun pohjalle.

– Olemme nyt 83 metriä merenpinnan alapuolella, Noponen huomauttaa.

– Alamme juoksuttaa tänne vettä elokuun puolivälissä. Täyttyminen piripintaan kestää noin kuukauden.

Kun työmiehet pian keräävät kamppeensa, seuraavan kerran altaan pohjalla käy ihminen luultavasti vasta kymmenien vuosien päästä, kun allas joudutaan tyhjentämään peruskorjauksen takia.

Altaan vesi pysyy aina samana. Lämpö ja kylmyys virtaavat lämmönsiirtimien kautta.

Helsinki on edelläkävijä kaukojäähdytyksessä. Viilennys niveltyy osaksi lämmöntuotantoa.

Helsingin Energia puhuukin kokonaisuudesta älykkäänä energiajärjestelmänä. Jäähdytyksessä syntyvä lämpöenergia pystytään hyödyntämään lämmöntuotannossa.

– Kaukojäähdytyksessä meitä suurempia ovat Tukholma ja Pariisi. Suomessa vastaavankaltainen akkusäiliö on jo esimerkiksi Turussa, Noponen kertoo.

Myös Helsingissä on jo ennestään yksi keskustan allasta pienempi jäähdytysallas.

Tilavuudeltaan 11 000 kuution maanalainen jäähdytysvarasto otettiin käyttöön viime vuonna Pasilassa.

– Toistaiseksi varastosäiliöitä ei tarvita lisää, Noponen sanoo.

Käyttäjän Jukka Hämäläinen kuva
Jukka Hämäläinen