Paikalliset

Kuningaskala palasi kunnostettuun Longinojaan

Juha Salonen näyttää isälleen ja tyttärelleen Olivialle, kuinka isoja taimenia Longinojalla tulevaisuudessa nähdään.

Riku Cajander

Vantaajoen sivujokeen Longinojaan on ilmestynyt tänä syksynä huomattava määrä kutemaan merestä nousseita taimenia. Lohen ohella yhtenä kuningaskalana pidettyä taimenta on avitettu lisääntymään kunnostamalla vapaaehtoisvoimin Malmin Pukinmen luona kulkevaa purouomaa.

– Mukaan taimenen suojeluun on saatu hyvin paikallista porukkaa, kertoo yksi hankkeen puuhamiehistä, Juha Salonen , joka on myös mukana Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseurassa.

– Kunnostustalkoisiin on osallistunut jopa 40 talkoolaista. Taimen tarvitsee puhdasta soraa kudun lisääntymisalustaksi ja isompaa kiveä puron reunoille suojapaikoiksi. Lokakuusta lähtien on jopa 50–65 sentin mittaisia emokaloja nähty täällä Longinojassa lisääntymispuuhissa.

Aikoinaan Helsingin Vesi perkasi Longinojan suoraksi hulevesiuomaksi. Sinne pääsi myös kymmenkunta vuotta sitten rasvaisia jätevesiä Lokapoikien ympäristörikoksen seurauksena.

Nyt, kun purosta on huolehdittu vuodesta 2001 lähtien, tulokset alkavat todella näkyä. Vantaanjoesta sivujokineen on kehittynyt ehkä Suomen kaikkein paras taimenten poikasten tuottaja.

– Minusta meillä on vain yksi taimen, vaikka sitä jaetaan meri-puro- ja järvilajeiksi. Longinojalla samasta emosta, joka kolmevuotiaana lähtee merelle ja palaa takaisin kotipuroonsa vuoden kuluttua, syntyy poikasia, jotka pysyvät joessa koko ikänsä ja sellaisia, jotka vaeltavat mereen, Salonen sanoo.

Longinojan taimenbuumi on saanut paikalliset asukkaat kiinnostumaan lajin suojelusta sekä puron merkityksestä virkistykselle ja luonnolle.

Malmilla puron vieressä sijaitsee siirtolapuutarha, jonne väkeä kokoontuu säännöllisesti taimenien puuhia seuraamaan ja samalla olemaan yhdessä.

Taimenet on määritelty uhanalaisiksi lajeiksi. Niiden suojelua on uudessa, ensi vuoden alussa voimaan astuvassa kalastuslaissa tarkoitus parantaa. Isompia taimenia esimerkiksi Vantaanjoen, Mankinjoen ja Espoonjoen edustalla merellä ei saisi pyytää, jotta ne pääsevät nousemaan jokiin ja puroihin lisääntymään.

– Kruunuvuoren selältä Kustaanmiekkaan asti pitäisi saada aikaan verkkokalastuskielto. Etenkin Vantaanjoen suun voimalaitoksen alueella taimenien kulkumahdollisuuksia pitäisi parantaa. Ja myös Espoon- ja Mankinjoen aivan turhia patoja ja kalojen muita kulkuesteitä tulisi poistaa, luettelee Juha Salonen.

Tärkeä perussääntö luonnon taimenien auttamiseksi on myös, että mikäli selkäevällisiä kaloja tulee saaliiksi, niin ne päästetään takaisin mereen.

Tulevaisuudessa, kun ja jos taimenkannat vielä vahvistuvat, olisi sen kalastuskin jälleen laajemmin mahdollista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu