Paikalliset

”Kukaan ei käy leipäjonossa huvin vuoksi”

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Yli 90 prosenttia kansalliseen ruoka-apututkimukseen pääkaupunkiseudulla vastanneista kokee, että leipäjonojen ruoanjakelu on heidän pärjäämisensä kannalta välttämätöntä.

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin yhteishankkeena käynnistynyt Huono-osaisin Suomi -tutkimus selvittää muun muassa leipäjonoissa käyvien hyvinvointia ja terveyttä sekä asenteita. Viime syksynä valmistunut pääkaupunkiseudun osatutkimus kuitenkin kertoo jo nyt varsin tarkkoja tietoja leipäjonojen asiakkaista.

– Aihetta ei ole tutkittu samalla tavalla määrällisesti aikaisemmin, on vain tehty paikallisia ja usein pienemmän otoksen haastattelututkimuksia. Nyt mukana on kymmenen kuntaa ja vielä seurakuntia, jotka jakavat EU:n ruoka-apua. Pelkästään pääkaupunkiseudulla tutkimukseen osallistui 905 ihmistä, kertoo hankkeen loppuraportista vastaava tutkija Maria Ohisalo.

Ohisalo tähdentää, ettei kukaan käy leipäjonossa huvin vuoksi, vaan kyse on todellisesta tarpeesta. Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin korkeat asumiskustannukset tekevät perusturvaetuuksilla elävien toimeentulosta ja pärjäämisestä entistä haastavampaa. Köyhyysriskit, kuten työttömyys, päihteiden käyttö ja esimerkiksi yksinäisyys lisäävät syrjäytymisen riskiä entisestään.

Neljäsosa vastaajista on kokenut itsensä nälkäiseksi.”– Huono-osaisuuden kerääntymisen pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin, voisi ajatella johtuvan juuri elinkustannuksista. Helsingissä on esimerkiksi todella korkeat vuokrat. Jos täällä asuu yksin vuokralla, saattaa kaksi köyhyysriskiä tulla nopeasti vastaan, tutkija pohtii.

– Neljäsosa vastaajista on myös kokenut itsensä nälkäisiksi, mikä on huolestuttava viesti 2010-luvun hyvinvointivaltiossa. Isolle osalle vastaajista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi sata euroa kuussa, mikä rajoittaa elämää hirveästi.

Tutkimuksesta selviää myös hiukan yllättävästi, että suurin osa haastatelluista leipäjonojen asiakkaista koki kaikesta huolimatta olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja uskovansa parempaan tulevaisuuteen.

– Ihmiset uskovat ja haluavat luottaa tulevaan, mikä on tärkeä havainto. Keskustelun kannalta on kuitenkin vielä tärkeämpää muistaa, että 40 prosenttia on harvoin tai hyvin harvoin tyytyväisiä elämäänsä, Ohisalo huomauttaa.

– Helposti ajatellaan, että leipäjonoissa käyvien elämään tyytyväisyys olisi heikompaa. Tutkimuksilla on kuitenkin selvitetty rikkaiden ja köyhien hyvinvointia ja tultu siihen tulokseen, että köyhä voi hyvin olla rikasta onnellisempi. Tämä ei sinänsä ole mitenkään uutta, taloudellinen hyvinvointi lisää tyytyväisyyttä vain tiettyyn pisteeseen asti.

Virallisesti huhtikuusta eteenpäin käynnissä ollut tutkimushanke on edennyt nyt analyysivaiheeseen ja tutkimusraporttia odotetaan vuoden kuluttua.

Tutkimuksessa paljastui muun muassa, että tyypillisesti leipäjonossa käy heikossa työmarkkinatilanteessa oleva, vuokralla asuva keski-ikäinen tai vanhempi mies tai nainen. Vastaajia löytyi kaikista koulutustaustoista ja erityisesti yksin asuvia on vastaajissa paljon.

Maria Ohisalo

28-vuotias.

Valtiotieteiden maisteri sosiaalipolitiikasta.

Työskentelee Itä-Suomen yliopiston tutkijana ja tohtorikoulutettavana.

Harrastaa monipuolista liikuntaa sekä vanhoja videopelejä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu