Puheenaihe

Naapuriefekti selittää: Tämän takia köyhemmillä alueilla juodaan, poltetaan ja lihotaan

Sosiologinen tutkimus pääkaupunkiseudun huono-osaisuuden kasautumisesta tukee vanhaa sanontaa, jonka mukaan seura tekee kaltaisekseen.

Päivi Tuovinen

Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle on syntynyt pieniä huono-osaisuuden keskittymiä, niin sanottuja köyhyystaskuja. Tutkimuksen mukaan tällaiset alueet vaikuttavat asukkaidensa elintapoihin ja elämänvalintoihin jopa enemmän kuin asukkaiden yksilölliset taustat.

Kyse on niin kutsutusta naapurustoefektistä. Se selittää muun muassa, miksi joillakin asuinalueilla on runsasta alkoholinkäyttöä ja tupakointia, ja toisaalta miksi ”hyvillä alueilla” köyhäkin elää usein terveellisemmin.

Asiaa on tutkinut Henri Kunnas sosiologian pro gradu -työssään.

Kunnaksen mukaan alhaisen tulotason asuinalueella on tilastollisesti merkittävä vaikutus asukkaiden elintapoihin.

Kunnas selvitti tutkimuksessaan asukkaiden alkoholin kulutusta, säännöllistä tupakointia sekä ylipainoa. Nämä kaikki seikat yleistyivät asuinalueen vaikutuksesta.

Vastaavasti hyvätuloinen asuinalue vaikutti asukkaisiinsa suojaavasti. Vaikka asukas olisi siis sosioekonomisesti huonossa asemassa, hänellä oli pienempi todennäköisyys olla merkittävästi ylipainoinen ja polttaa säännöllisesti.

Naapurustoefekti on syntynyt, vaikka pääkaupunkiseudun asuinalueilla on tietoisesti edistetty eri asumismuotojen, kuten omistusasuntojen ja tuetun vuokra-asumisen sekoittamista.

Jo korttelin kokoinen alue on riittävä muovaamaan ihmisen käyttäytymistä.”

Jo korttelin kokoinen alue on riittävä muovaamaan ihmisen käyttäytymistä, Kunnas arvioi.

Kunnaksen mukaan ilmiötä selittävät alueiden asukkaiden keskenään muodostamat ja jakamat käyttäytymismallit. Matalan tulotason alueilla nämä mallit ovat usein muokkautuneet alhaisen sosioekonomisen aseman elämäntapojen mukaisiksi.

Kunnas huomauttaa, että hänen tutkimuksessaan on päästy käsiksi hyvin pieniin alueisiin.

– Tutkimukseni perusteella voidaan väittää, että välitön lähipiiri ja siellä tapahtuva sosiaalisuus on tärkeässä asemassa naapurustoefektin synnyssä. Naapurustoefekti ei tarvitse ilmetäkseen suuria huono-osaisuuden kasautumia, vaan ainakin pääkaupunkiseudun osalta päivittäinen lähipiiri näyttää olevan avainasemassa.

– Tällöin Helsingissä harjoitettu (asumismuotojen) sosiaalinen sekoittaminen ei sitä pysty poistamaan, koska jo pienillekin alueille rakentuu sellaisia sosiaalisia todellisuuksia, jotka vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen ja valintoihin, Kunnas muotoilee.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkielman aineistona on Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Stakesin keräämää Syreeni-kyselyaineisto, jossa on noin 10 000 vastaajaa. Taustatietojen lisäksi kyselyssä kysyttiin vastaajien mielipiteitä mm. asuinalueestaan, koetusta terveydestään, sosiaalisista suhteistaan ja terveyskäyttäytymisestään.

Aineisto on kerätty niin, että sen avulla pystyy tekemään tarkasteluja korttelitasolla siten, että sekä rikkain että köyhin kvintiili (viidennes) erottuvat omiksi ryhmikseen.

Menetelmänä on logistinen regressioanalyysi. Elaboroimalla joukon taustatekijöitä pyritään selvittämään nimenomaan asuinalueen vaikutusta alkoholin kulutukseen, tupakointiin sekä merkittävään ylipainoon.

Lähde: Kunnas, Henri: Naapuruston vaikutus terveyskäyttäytymiseen pääkaupunkiseudun huonotuloisimmilla alueilla, Helsingin yliopisto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Nuoret: Joillain asuinalueilla joutuu peittelemään köyhyyttä5.11.2014 06.00
Työssäkäyvien köyhyys rantautuu metropoliin14.10.2011 09.13
”Asenteet huono-osaisia kohtaan ovat koventuneet”18.8.2014 22.00
Nuorten syrjäytyminen: Huono-osaisuus alkaa jo varhain24.6.2014 12.15
Seurusteluväkivalta usein osa kasautuvaa huono-osaisuutta30.11.2010 09.30
Lapsi ei pääse pakoon perheen köyhyyttä4.10.2011 12.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu