Tutkija: ”Koulujen arvosanat eivät ole vertailukelpoisia”

Maakunnan koululaiset hyppäävät välillä pulpettien ääreltä yrityskylään.

Veera Visuri

<ingressi>NÄKÖKULMA Erikoistutkijan mukaan samalla suorituksella voi saada yhdessä koulussa numeroksi seiskan ja toisessa kahdeksan ja puoli.</ingressi>

Eri koulujen arviointikäytännöissä voi olla suuriakin eroja. Samoilla taidoilla voi eri kouluissa saada erilaisen arvosanan, erikoistutkija Juhani Rautopuro Koulutuksen kansallisesta arviointikeskuksesta (Karvi) kertoo.

Jatko-opintoihin suuntaavat eri koulujen yhdeksäsluokkalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan.

– Arvosanat pisteytetään yhteisvalinnassa ja saattaa olla todella pienestä kiinni, pääseekö itselle mieluisaan lukioon tai ammattikouluun. Kannattaa pohtia, toteutuuko tässä yhdenvertaisuus, Rautopuro sanoo.

– Tilanne on vähintäänkin epäselvä tällä hetkellä, hän lisää.

Karvi mittaa suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten tasoa vuosittain erilaisissa oppiaineissa niin kutsutussa päättövaiheen arvioinnissa. Käytännössä ne ovat kokeita, jotka jaetaan 100–150 eri kouluun.

Kun arviointikokeiden tuloksia on verrattu todistusten arvosanoihin, on havaittu, että samalla taitotasolla voi eri kouluissa saada hyvin erilaisen numeron.

– Kun tarkasteltiin kolmea matematiikan arviointikokeessa tasaveroisesti menestynyttä koulua, kävi ilmi, että kouluissa oli hyvin erilaiset arvosanalinjat. Jos tehtävistä oli onnistunut ratkaisemaan 60 prosenttia, niin sillä sai yhdessä koulussa seiskan, toisessa kasin ja kolmannessa arvosanan kahdeksan ja puoli. Se on jo suuri ero, toteaa Rautopuro.

Tämä ei ole opettajien syytä. Suurin syy eroihin on se, ettei Suomessa ole yhtenäisiä kriteerejä eri arvosanoille.”

Rautopuro korostaa, ettei syy ole opettajien.

Hänen mukaansa suurin syy eroihin on se, ettei Suomessa ole yhtenäisiä kriteerejä eri arvosanoille.

Ainoastaan arvosanalle kahdeksan on annettu ohjeet. Sen perusteella opettajan on vaikeaa, ellei mahdotonta arvioida, ketkä ansaitsisivat kutosen tai ysin.

– Kun selviä kriteerejä ei ole, vanha suhteellinen arviointi elää niin, että aina arvioidaan ryhmän tason mukaan. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että kouluissa joissa menestytään paremmin, on sitten hiukan tiukempi arviointikäytäntö, kertoo Rautopuro.

Koulujen erilaiset arviointikäytännöt ja sen aiheuttama eriarvoisuus on tiedetty jo vuosia. Toistaiseksi tarkkoja arvosanakriteerejä ei ole ryhdytty laatimaan.

Opetushallituksesta kerrotaan, että uuteen, vuoden 2016 opetussuunnitelmaankaan tarkkoja kriteerejä ei tule.

Sen sijaan sanallisia ohjeita täsmennetään.

– Meillä Suomessa opettajilla on ollut laaja pedagoginen vapaus, enkä sitä halua haastaa. Kyse on enemmän siitä, että saataisiin yhteiset pelisäännöt ja kriteerit tähän arviointiin. Meidän on oltava varmoja siitä, että tulipa oppilas mistä hyvänsä koulusta, niin arvosanat ovat vertailukelpoisia, linjaa puolestaan Karvin erikoistutkija Rautopuro.

– Nyt näiden meidän tulosten perusteella näin ei ole.

Kommentit

Yhtenäisillä arvosteluohjeilla voitaisiin mahdollisesti estää myös pärstäkertoimen vaikutusta arvosanaan. Itse sain ala-asteella matematiiikan kokeista järjestelmällisesti täysiä pisteitä ja tehtävät oli aina tehty, mutta opettaja antoi silti todistukseen 8. Sain usein myös matematiikasta jälki-istuntoa, koska olin tehnyt matematiikan kirjasta opettajan mielestään liikaa tehtäviä, ja ne tehdyt tehtävät sitten piti jälki-istunnossa kumittaa, jotta voisin tehdä samat tehtävät uudestaan seuraavalla viikolla.

Matemaattinen tyttö

Aikoinaan peruskoulussa kevätlukukauden kahden kirjallisen kokeen arvosanat matematiikassa olivat 9 ja 9.5. Numero todistuksessa kuitenkin oli 8, perusteena heikko tuntiaktiivisuus ja läksyjen laiminlyönti. Silti kirjallisissa noin hyvät tulokset! Sama muissa aineissa, todistukseen numeroa alempi, kuin kirjallisissa kokeissa!
Liikunnassa lihaskuntotestit olisivat riittäneet 8-9 arvosanaan, coopertesti 9 luokalla 2850 samoin, silti liikuntanumeroni oli 6!! Perusteluna liikuntaharrastuksen puute, välineiden puute ja kuulumattomuus liikuntaseuroihin. Cooperiin osallistuin farkuissa, en verkkareissa, luistimia/luistelutaitoa ei ollut, eikä sitä koulussa opetettukaan niille, joilla ei ollut luistimia.Kun muut luistelivat, "ryhmä rämä" hölkkäsi kaukalon ympärillä.. Uida en edelleenkään osaa, eikä koulussa opettettu, kehoitettiin menemään kesällä lasten uimakouluun!!!
Lukiossa sama, joku sai 7,75 koetuloksella kasin, toinen, minä ainakin, seiskan, arvostelu naaman mukaan??

Onneksi siitä on jo yli 30 vuotta

Selkokielellä ilmaisten kulttuuriin ja kieleen sopeutumattomat mamut pitää hivuttaa edes peruskoulusta läpi vaikka väkisin.

Yhteiskunnan rappio ja romahdus siintää vakaasti horisontissa :)

gas monkey

Silloin kun arviointi on opetussuunnitelman mukaista, se on vertailukelpoista. Näin esim. koulua vaihtavan oppilaan arvosanat eivät juurikaan muutu uudessa koulussa, vaan taso pysyy samana.

opetan

Perusongelmana on mamut. Ne laskevat keskiarvoa jumalattomasti koska aivokapasiteetti ei riitä mihinkään kamelinkakan keräämistä haastavampaan.

Petikon SOSTER