Viihde

Professori: Vanhemman ammatti vaikuttaa yhä lapseen

Kollegoidensa kanssa Osmo Kivinen on tutkinut muun muassa digitalisoinnin vaikutuksia koulumaailmaan.

Turun yliopisto/Hanna Oksanen

Jos vanhemmat eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa, onko selvää, että lapsestakaan ei tule akateemista?

Ei. Mutta vanhempien koulutustausta vaikuttaa usein lapsen valintoihin.

– Koulutus ei varsinaisesti periydy, mutta usein perinne jatkuu esimerkiksi niin, että vanhemman ammatti viitoittaa lapsen koulutietä, professori Osmo Kivinen sanoo.

Professorin mukaan jatkuvuus näkyy muun muassa lääkärin, opettajan, muusikon ja muiden taiteilijoiden ammateissa. Samaan ryhmään kuuluvat nykyään myös esimerkiksi ammattiurheilijat.

Asiaa on myös tutkittu.Viimeksi aihe oli esillä vuosi sitten, kun OECD julkisti tilastoraportin koulutuksen periytymisestä.

Raportin perusteella korkeakouluopiskelijat seuraavat vanhempiensa esimerkkiä tunnollisesti: huomattavalla osalla korkeakouluopiskelijoista myös vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja.

Sen sijaan matalammin koulutettujen lapset ovat aliedustettuna korkeakouluissa.

Raportin mukaan yli kolmasosa OECD-maiden nuorista saavuttaa vanhempiaan korkeamman koulutustason.

– Meillä Suomessa varsinkin naiset ovat vallanneet korkeakoulut ja menestyvät opinnoissaan. Vain tekniikka on selvästi miesvaltainen ala, Kivinen toteaa.

Hän ei näe naisten menestystä ongelmana:

– Hyvä, että naiset menestyvät koulutuksessa. Kyllä miehille silti jää omat tapansa päteä.

Ammatti-osaajille on yhä, ja on jatkossakin, kysyntää.”

Professori uskoo, että koulutus takaa jalansijan kilpailluilla työmarkkinoilla.

– Tietoyhteiskunnassa väestö on entistä koulutetumpaa, ja sen toivotaankin olevan koulutetumpaa. Mutta koulutus ei ole menestyksen ehdoton edellytys.

Suomessa on ollut tavoitteena saada perusasteen jälkeinen koulutus lähes kaikille mahdollisimman nopeasti perusopetuksen jälkeen.

15–19-vuotiaiden koulutukseen osallistumisessa on parantamisen varaa, sillä tämä ryhmä ei loista OECD-maiden kärjessä.

Suomessa 87 prosenttia ikäryhmästä opiskelee, kun Irlannissa, Belgiassa, Puolassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Hollannissa osuus on yli 90 prosenttia.

Vaikka tietoyhteiskunnassa koulutusta korostetaankin, vähemmän koulutetun ei Kivisen mukaan tarvitse välttämättä olla huolissaan.

– On toki hyvä, että lapset käyvät koulussa. Missäs muualla he aikaansa viettäisivät? Mutta pärjätäkseen kaikkien ei välttämättä tarvitse pyhittää kaikkea aikaansa koulussa istumiseen.

Kivinen muistuttaa, että eri alan ammattiosaajille on aina ollut kysyntää ja on tulevaisuudessakin.

Mitä nämä ammatit ovat, vaihtelee aikakausittain.

– Tälläkin hetkellä on monia suosittuja ammatteja ravintolakokeista kauneusalan ammattilaisiin, joiden työssä käden taidot ohittavat kirjatiedon merkityksen. Osaajilla on kysyntää. It-ala ja pelintekijät ovat vielä oma lukunsa.

Osmo Kivinen

valtiotieteiden tohtori (sosiologia), professori ja koulutussosiologian tutkimuskeskus Rusen johtaja

Kivinen toimii sekä kansainvälisissä että kansallisissa asiantuntijatehtävissä ja on tuottanut useita satoja tieteellisiä julkaisuja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu