Puheenaihe

”Hygieniahaalarit” ja sitominen ovat arkea – ”Potilaita rajoitetaan turhaan”

Muistisairaiden hoidossa potilaiden vapautta rajoittavat hoitokäytännöt ovat arkea.

Päivi Tuovinen

Muistisairaiden hoitoyksiköissä joudutaan tekemään joka päivä päätöksiä asukkaiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta.

Sänkyyn sitominen, vaippojen ja hygieniahaalareiden käyttö, pakkotahtinen syöttäminen, vessattaminen ja lääkkeiden antaminen voivat yllättää asukkaan joka päivä aina uudelleen.

Jos muistissa ei ole enää paljon virtaa jäljellä, tilanteissa voi syntyä kiistaa ja aggressioita.

Asukas ei muista, missä hän on ja minkä vuoksi.

Hän haluaa kotiin, mutta koti onkin tässä ja nyt muistisairaiden yksikössä.

Muistiliiton hallituksen jäsen, kansanedustaja, terveystieteen tohtori ja työyhteisökouluttaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) toivoo, että vielä valmistelussa oleva itsemääräämisoikeuslaki on saadaan nopeasti voimaan.

Hänen mielestään potilasta rajoittavia toimenpiteitä käytetään turhaan.

Lain tavoitteena on vähentää pakkotoimenpiteiden käyttöä ja selkeästi asettaa rajat näille toimenpiteille.

Perustuslakivaliokunnassa pohditaan vielä lain sisältöä.

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että laki ei kuitenkaan auta, ellei samalla työntekijöiden tiedoissa, taidoissa ja asenteissa tapahdu muutoksia.

Työyhteisökouluttaja arvioi, että muistisairautta sairastavien hoitotyössä ammattitaitoisen työntekijän ei tarvitse käyttää rajoitteita.

Jos työntekijällä ei ole osaamista kohdata muistisairasta, tilanteet ajautuvat helpommin sellaisiksi, että hoitaja joutuu turvautumaan esimerkiksi rauhoittavaan lääkkeeseen.

Mäkisalo-Ropponen toteaa, että liian usein hoitoyhteisössä on sellainen asenne, ettei muistisairautta sairastava enää pysty päättämään asioista, kun pitäisi miettiä, mistä kaikesta hän edelleen pystyy päättämään itse.

Potilaan tahto saadaan selville myös esimerkiksi omaisten avulla tai hoitotahdosta.

– Ammattitaitoinen työntekijä osaa tulkita myös sanatonta viestintää, Mäkisalo-Ropponen summaa.

Oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta2013oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nostaa esille vanhustenhoidon:

Laitoshoidossa ja palveluasumisessa havaitaan jatkuvasti puutteita tai epäkohtia ravinnon, hygienian, vaippojenvaihdon, kuntoutuksen, riittämättömän henkilökunnan, runsaan lääkityksen ja ulkoilun kanssa.

Oikeusasiamiehen raportissa todetaan, että rajoitustoimet voivat olla kokonaan perusteettomia, esimerkiksi niin sanottuun ”laitosvaltaan” nojautuvia, ilman lainsäädännöllistä perustetta.

Asukkaan sulkeminen lukittuun huoneeseen lisää vapaudenmenetyksen ankaruutta.”

Valviran ylitarkastaja Marjut Eskelinen sanoo, että omaiset kantelevat vanhusten kaatumisista tai tippumisesta, mutta eivät sitomisesta tai sängynlaitojen käytöstä.

Omaisten vaatimus olisi, että vanhusta olisi pitänyt suojata paremmin käyttämällä sängynlaitoja tai turvavyötä.

– Itse en muista yhtään hygieniahaalaria koskevaa kantelua nähneeni täällä Valvirassa tai aluehallintovirastossa ollessani. Kanteluja ei valitettavasti tilastoida tuolla tarkkuudella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu