Paikalliset

Tutkimus helsinkiläisnuorista: Auttaako harrastus pärjäämään paremmin?

Johanna Erjonsalo

Hyvä vapaa-aika –hankkeeseen osallistuvan Ylä-Malmin 7D-luokkalaiset Dani Abibo ja Antti Alppinen kertovat, että he ovat käyneet hankkeen ansiosta keilaamassa, seinäkiipeilemässä ja Megazonessa.

Kitaransoittoa ja parkouria harrastavalla Abibolla ja kitara- ja pianotunneilla käyvällä Alppisella on mielestään jo tarpeeksi harrastuksia.

Samalla luokalla oleva Ramla Aden haluaisi ehkä harrastaa seinäkiipeilyä, johon hän sai innostuksen luokan lajikokeilusta. Jasmin Mohammed taas haluaisi pelata koripalloa seurassa ja tanssia hip hopia.

Tänä syksynä käynnistynyt Hyvä vapaa-aika –hanke tuo nuorten ulottuville tekemistä varallisuudesta riippumatta.

Kuusi helsinkiläistä 7.-luokkaa tutustuu kolmen nuoriso-ohjaajan voimin kouluajan ulkopuolella erilaisiin lajeihin ja muihin harrastuksiin. Projekti jatkuu koko yläasteen ajan.

– Lähtökohta on, että kokeilla voi kaikkea, kertoo projektipäällikkö Kirsi Autio harrastusten kirjosta.

– Ei meillä ole mahdollisuutta maksaa kaikille nuorille jääkiekkoharrastusta, hän kuitenkin toppuuttelee.

Nuorisoasiainkeskus pyrkii neuvottelemaan eri tahojen kanssa alennuksia ja yhteistyömuotoja, jotka mahdollistaisivat harrastuksen jatkumisen vähävaraisillekin nuorille.

– Raha toimii portinvartijana useaan lajiin. Harrastusten aloittaminen voi olla vaikeaa etenkin monilapsisissa perheissä.

Esimerkiksi yhdestä ratsastuskoulusta on jo tullut yhteistyöehdotus.

Jos useampi haluaisi kokeilla vaikka tiettyä tanssia, voi nuorisoasiainkeskus palkata ohjaajan vetämään kurssin.

Harrastusten hinta ei kuitenkaan ollut hankkeen lähtökohta.

Tutkija Anna Anttilan hypoteesi on, että vapaa-ajalla paljon keskenään tekemisissä olevat nuoret tutustuvat toisiinsa paremmin, ja kiusaaminen vähenee.

Sitä myötä kouluun on mukava tulla, mikä kohentaa kouluarvosanoja. Tämä taas helpottaa toiselle asteelle siirtymistä.

Anttila uskoo myös, että harrastus voi viitoittaa tietä jatko-opiskelupaikkaan.

– Nuorten harrastaminen vähenee teini-iässä. Moni saattaa lopettaa esimerkiksi seuraurheilun. Uuden harrastuksen aloittaminen ja oman jutun löytäminen voi olla vaikeaa, Autio sanoo.

Suuri osa ohjatusta toiminnasta tapahtuu vapaa-ajalla. Anttilan mukaan he tutkivatkin, kuinka tärkeänä nuoret pitävät ohjattua tekemistä vapaalla ja kuinka tärkeää heille on harrastaa ainakin yhtä asiaa. Harrastuksen käsite on väljä: sellaiseksi voi mieltää vaikka kaverien kanssa hengailun.

Hankkeen 1,23 miljoonan budjetin tulee kattaa kaikki kulut, myös viiden henkilön palkat, vuosille 2013–2017.

Loput jaetaan hankkeessa mukana olevien, keskenään erilaisista perheistä tulevien nuorten kesken. Summasta voidaan rahoittaa muitakin vapaa-aikaan vaikuttavia tekijöitä, kuten HSL:n kausikortteja.

Hyvä vapaa-aika –hanke

Lisää ymmärrystä siitä, miten mielekäs ja terveyttä edistävä vapaa-aika ja harrastukset vaikuttavat nuoren elämänlaatuun ja koulumenestykseen.

Nuorisoasiainkeskus kehittää nuorisotyötä hankkeen avulla.

Osallistujat ovat Meilahden yläasteen koulusta, Pitäjänmäen, Ylä-Malmin, Porolahden ja Jakomäen peruskouluista.

Opetusvirasto on valinnut koulut eri puolilta Helsinkiä. Yhteistyössä mukana on myös tietokeskus.

Ohjattuun toimintaan osallistuu 92 oppilasta. Lisäksi tutkimukseen osallistuvat vertailuluokkien oppilaat.

Lähteet: Anna Anttila, Kirsi Autio

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu