Asuminen

Oulunkylä on nykyajan Naapurilähiö

LÄHIÖT Yllätytkö, jos saat kuulla, että Oulunkylä on tyypillinen lähiö? Tutkija ei ylläty.

Oulunkylä on rakenteeltaan yksi pääkaupunkiseudun monipuolisimmista lähiöistä. Nykylähiöt kehittyvät nyt rataverkon välittömään tuntumaan.

Marjaana Varmavuori

Lähiöasuminen pääkaupunkiseudulla on muuttunut 2000-luvun kuluessa rajusti.

Kun vielä 1980-luvulla lähiöt olivat pelloille ja joutomaille nopeasti rakennettuja elementtitaloja, nyt lähiöasukkaat löytävät pesäpuunsa tyystin toisaalta.

– Jos Helsingin seudulta pitäisi valita tämän hetken tyypillisimmät lähiöt, ne olisivat Oulunkylä, Leppävaara ja Tikkurila, kertoo Suomen kaupunkitutkimuksen seuran puheenjohtaja Anja Kervanto Nevanlinna .

Oulunkylä on mitä tyypillisin nykylähiö.”

 

 

– Luonteenomaista nykyajan esikaupungeille on se, että ne sijaitsevat pääratojen varrella ja että näiden lähiöiden runko on alkanut muodostua jo vuosia sitten. Oulunkylä on siis tässä mielessä tyypillinen nykylähiö.

 

Tasan 40 vuotta sitten suomalaiset saivat seurata lähiöasumista silloisen Mainos-Tv:n suosikkisarjasta Naapurilähiö. Se kertoi kahden erilaisen perheen elämästä kuvitteellisessa Katajamäen uunituoreessa lähiössä.

Kuvauksia suoritettiin muun muassa Helsingin Siltamäessä.

– Nämä nykyiset naapurilähiöt ovat kehittyneet hyvin eri tahtiin. Kun Oulunkylässä ja Tikkurilassa oli tiivistä asutusta jo 1880-luvulla, Leppävaarassa oli vain muutamia huviloita.

– Leppävaara on asukkaan silmin muuttunut paljon sitten 1970-luvun. Silloinen Maxi-market oli aikansa moderneinta palvelua, mutta nyt se on ollut jo vuosia historiaa, Kervanto Nevanlinna luonnehtii.

Naapurilähiö-sarjassa kuvitteelliset perheet olivat lähtöisin eri yhteiskuntaluokista. Nykyinen Suomi on 1970-lukuun verrattuna entistä vaihtelevampi – maahanmuuttajienkin ansiosta.

– Mielestäni suurkaupunkien etu on se, että lähiöt eivät muodostu vain yhdenmukaisista asukasryhmistä. Kaupunkiin sopii mainiosti se, että lähiöissäkin asuu erilaisia perheitä: lapsiperheet ja ikäihmiset sopivat vallan hyvin samoihin taloihin. Se luo elämiseen monipuolisuutta.

Jos Naapurilähiö-sarjaa kuvattaisiin uudelleen 2010-luvulla, polttopisteessä tuskin olisivat yksittäiset perheet.

– Mielenkiintoisinta olisi seurata esimerkiksi elämää koululuokan, työpaikan tai muun pienryhmän näkökulmasta.

– En usko, että uuden Naapurilähiön malliperheenä olisi maahanmuuttajaperhe, mutta toki sellainen voisi olla mukana, Kervanto Nevanlinna pohtii.

Rakkainkaan lähiö ei säily ikuisesti. Kaupunkirakennusten kohdalle osuvaa purkuvimmaa pitäisi tutkijan mukaan hillitä nykyistä tehokkaammin.

– Rakennusten purkamisessa tulee säilyttää maltti. Aikoinaan muun muassa Makkarataloa ja Kaapelitehdasta vaadittiin kiivaasti purettavaksi, kunnes päätettiin toisin. Nyt Kaapeli on mitä erinomaisin paikka näyttelyille ja teatteriesityksille, Kervanto Nevanlinna muistuttaa.

– Tällaista rakennusten kierrätystä voitaisiin käyttää paljonkin enemmän hyödyksi. Esimerkiksi uudelle keskustakirjastolle olisi löytynyt hyvä paikka vaikkapa Postitalosta.

”Parasta Oulunkylässä on monipolvinen historia”

Oulunkylän nimeäminen nykyajan naapurilähiöksi saattaa ensikättelyssä kummastuttaa. Oulunkylä-seuran puheenjohtaja Erwin Woitsch tuntee kaupunginosan menneisyyden perin juurin.

– Siinä mielessä Oulunkylää voi kutsua lähiöksi, että täälläkin asumisen rakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Parasta Oulunkylässä ovat hyvät liikenneyhteydet ja monipuolinen rakennuskanta.

– Uusiakin kerrostaloja on rakennettu jonkin verran, mutta positiivista on se, että myös vanhaa rakennuskantaa puuhuviloineen on säilytetty, Woitsch kiittelee.

Woitschilla on vertailupohjaa Leppävaaraan, jossa sijaitsee hänen työpaikkansa.

– Oulunkylää on toki täydennysrakennettu, ja esimerkiksi viheralueiden kaventuminen on edelleen erityinen uhka. Tilanne ei kuitenkaan ole pahin mahdollinen.

Vanhan Oulunkylän pohjoispuolella sijaitseva Patola on aikansa tyypillisimpiä lähiöitä. Myös Patola on lähiönä muutoksen kourissa.

– Patola on omaleimainen ja luonnonläheinen alue, jonka palvelut paranevat lähivuosina. Sinne ollaan rakentamassa nykyistä laajempaa elintarvikekauppaa, Woitsch muistuttaa.

Mikä ihmeen Naapurilähiö?

Naapurilähiö oli vuosina 1969–1976 esitetty televisiosarja, joka kuvasi kahden perheen elämää kuvitteellisessa Katajamäen lähiössä.

Sarjan perheet – Lieslahdet ja Sarpamaat – olivat yhteiskunnalliselta asemaltaan erilaisia. Toinen perhe asui rintamamies talossa, toinen taas muutti kerrostaloon kantakaupungista.

Naapurilähiön näyttelijöitä olivat muun muassa Keijo Komppa, Helena Haavisto, Tapio Hämäläinen ja Harriet Finne.

Naapurilähiötä on pidetty pääkaupunkiseudulle suuntautuneen suuren muuttoliikkeen ajankuvana.

Lisää aiheesta: 

Tällainen on mies Treffipubin takaa – Andy Solomon nosti lähiöravintolan22.4.2014 10.28
Vain kolme helsinkiläislähiötä kokonaan ilman pientaloja8.1.2014 13.02
Asuntotarjousta kavahtanut juurtui ”ongelmalähiöön”31.10.2013 11.00
Yllättävän moni lähiö on ilman alakoulua13.4.2012 11.34

Etusivulla nyt

Uusimmat: Asuminen

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu