Paikalliset

Lastensairaalan säätiömallista lihava riita – näin Hus vastaa arvosteluun

Nykyisen lastenklinikan tilat ovat vanhanaikaiset ja huonossa kunnossa.

Päivi Tuovinen

Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan rahoitus- ja omistuskuvioista on noussut äläkkä.

Arvostelijat ihmettelevät, miksi arviolta 160 miljoonaa maksava rakennus jää valmistuessaan kokonaan sitä varten perustetun säätiön omistukseen, vaikka sairaala rahoitetaan valtaosin julkisin varoin.

Pitkäaikainen demarivaikuttaja ja Husin hallituksen entinen varapuheenjohtaja Veikko Simpanen laskee, että valtion lupaamaan 40 miljoonan euron lisäksi julkista rahaa on sairaalalle tulossa vähintään 90 miljoonaa.

Laskelma perustuu siihen, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) rahoittaa sairaalaa 40 miljoonalla. Lisäksi Hus on jäämässä sairaalaan pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.

Sairaalasäätiö taas ottaa 50 miljoonan euron velan, jonka kulut ja lyhennykset Hus joutuu Simpasen mukaan käytännössä maksamaan.

30 miljoonaa säätiö on keräämässä yksityislahjoituksista.

– Säätiön oma osuus pääomista on häviävän pieni. Onko mitään järkeä, että se saa näin pienellä pääomalla itselleen pitkäaikaisen vuokralaisen sekä kalliin rakennuksen, joka rakennetaan vieläpä Husin omalle tontille, espoolainen Simpanen kysyy.

Simpanen epäilee myös, että julkinen rahoitus säätiölle voi kasvaa, jos hankkeen kustannukset nousevat niin kuin suurhankkeissa on viime vuosina usein käynyt.

Sairaalahankkeen takana on Uusi lastensairaala säätiö. Sitä perustamassa ovat olleet muun muassa suomenruotsalaiset säätiöt Kulturfonden ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds.

Simpasen mielestä hanketta varten olisi ollut järkevämpää perustaa oma kiinteistöosakeyhtiö, jolle valtio olisi voinut antaa rahoitusta. Yhtiö olisi voinut lisäksi hakea halpakorkoista lainaa Euroopan investointipankilta EIP:ltä, Simpanen sanoo.

Husin tulosyksikön johtaja ja Lastensairaalahankkeen vetäjä Jari Petäjä sanoo, ettei halua ryhtyä julkiseen väittelyyn Simpasen tai kenenkään muunkaan arvostelijan kanssa.

Petäjä korostaa, että hankkeen tavoitteena on rakentaa kipeästi kaivattu sairaala ja että säätiötausta on ollut koko ajan avoimesti tiedossa.

– Kansalaiskeräys sairaalaa varten ei olisi ollut laillinen, jos haketta olisi vetänyt Hus. Valtion olisi myös ollut lähes mahdotonta lähteä hankkeen rahoittajaksi jos vastapuoli olisi ollut Hus eli yksittäinen kuntayhtymä.

– Husin valtuusto oli käytännössä yksimielinen, kun tästä asiasta päätettiin viime kesänä. Tässä on kyse siitä, että sairaalaa ei olisi saatu muutoin aikaiseksi, Petäjä sanoo.

Petäjän mukaan Husin vuokralaisuus ei ole myöskään mitenkään kummallista.

Hus toimii vuokralla muun muassa Helsingin omistamassa Kätilöopiston sairaalassa sekä monissa lasten psykiatrian toimipisteissä. Hän ei näe mahdollisena, että säätiö alkaisi periä Husilta kiskurivuokria.

Petäjä sanoo, että säätiötoiminta takaa Suomessa selkeän ja tärkeän rakenteen, jolla omaisuusmassoja voidaan hallita ja suunnata järkevästi.

– (Husin maksama) Vuokra jää nyt pienemmäksi kuin tilanteessa, jossa Hus olisi rakentanut sairaalan itse.

Simpasen kritiikin taustalla on osin se, että lastensairaala on hänen mukaansa viivästyttänyt uuden traumasairaalan rakentamista Meilahteen. Traumasairaalan on määrä korvata rapistuvat Töölön vanha sairaala sekä syöpäklinikka. Näillä näkymin hanke voi toteutua 2020-luvulla.

Petäjän näkemys taas on, että säätiöstä vauhtia saanut lastensairaala nopeuttaa myös traumasairaalan rakentamista.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu