Paikalliset

Univaje lisää nälkää, kiloja ja ärtyneisyyttä

Minna Rajainmäki

Luonnonvalo säätelee ihmisen vireystilaa, sillä elimistön sisäinen kello seuraa jatkuvasti, onko ulkona pimeää vai valoisaa.

Monet tekijät vaikuttavat kuitenkin siihen, etteivät ihmiset kuuntele kehonsa antamia viestejä väsymyksestä.

Etenkin kaupungissa valosaaste pitää monia hereillä nukkumaanmenoajan jälkeenkin. Valveilla ollessaan ihminen tarvitsee valoa, mutta elimistö tuottaa melatoniinia vasta, kun valot sammutetaan. Melatoniini puolestaan kääntää ruumiinlämmön laskuun, mikä aiheuttaa väsymystä.

Ihmiset eivät arvosta unta.”
Suomalaisten ajankäyttö painottuu aina vain enemmän iltaan ja nukkumaan mennään yhä myöhemmin.

Väsymys kulkee elimistön oman kellon mukaan aaltoina, joista kannattaisi ottaa kiinni.

– Jos luontainen väsymys illalla ohitetaan, ihminen virkistyy välittömästi. Sen jälkeen unenpäästä kiinni saaminen voi olla hankalaa, koska uni ei tule käskemällä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Aamun heräämistä on sen sijaan vaikeampi ainakin työpäivinä siirtää.

Työhyvinvointi- ja kouluterveyskyselyissä on ilmennyt, että yhä suurempi osa sekä lapsista että aikuisista nukkuu liian vähän. Unentarve on yksilöllistä ja se vaihtelee aikuisilla keskimäärin kuuden ja yhdeksän tunnin välillä.

– On niitäkin, joille riittää alle kuusi tuntia ja niitä, jotka tarvitsevat joka yö yli yhdeksän tuntia, Partonen sanoo.

Oma unentarve kannattaa selvittää ja pyrkiä elämään sen mukaan. Partosen mielestä ihmiset eivät kuitenkaan näytä arvostavan unta.

– Luullaan, että siitä voi nipistää ilman seurauksia, koska valveilla on niin paljon mukavampaa.

Toisaalta on todettu, että jo viikon toistuva univaje aiheuttaa painonnousua. Väsyneenä ihminen syö helpommin rasvaisia ja makeita välipaloja, koska sokeri ja hiilihydraatit vievät nälän ja virkistävät.

Väsymys aiheuttaa voimakkaampaa nälän tunnetta. Elimistö ottaa iltayöstä herkemmin rasvan talteen eikä polta sitä. Myös elimistön sokerinsieto heikkenee.

Vuorotyön vaikutuksia terveyteen on tutkittu paljon ja terveyden kannalta haitallisinta on kolmivuorotyö.

– Vuorotyö on pidemmän päälle rasittavaa. Ihmistä ei ole tehty työskentelemään öisin.

Öinen valvominen rasittaa sydäntä ja verisuonia. Huonosta nukkumisesta seuraa lisäksi muistivaikeuksia, tarkkaavaisuushäiriöitä ja ärtyneisyyttä.

Säännöllinen unirytmi auttaa erityisesti herkkäunisia. Iän myötä elimistön sisäisen kellon joustavuus katoaa.

Joka viides suomalaisnainen ja noin joka kuudes suomalaismies on niin sanotusti kesäihminen. Heillä esiintyy pimeinä vuodenaikoina kaamosoireita. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii joka kymmenes masentunut.

–Uni häiriintyy herkästi joko psyykkisistä tai fyysisistä syistä.

Unettomuudesta voi tulla vaarallista, kun se altistaa välittömästi tapaturmille tai jos se kestää useita öitä viikossa usean viikon ajan.

Timo Partonen

THL:n tutkimusprofessori ja Mieliala, depressio ja itsetuhokäyttäytymisen yksikön päällikkö.

Lääketieteen tohtori ja psykiatrian dosentti.

Perehtynyt vuodenaikaisvaihtelun, valon ja unen terveysvaikutuksiin.

Duodecimin Unettomuuden Käypä hoito -työryhmässä.

Tiedejulkaisu Annals of Medicinen ja Psychiatria Fennican päätoimittaja.

Palkittu kaamosmasennuksesta kertovasta kirjastaan.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu