Kulttuuri

Jukka Kuoppamäki: Muistakaa rakastaa kotiseutuanne!

– Meidän kaikkien kotiseutu on tämä maa, josta uuden albumini nimikappale Perintö kertoo, Jukka Kuoppamäki selvittää.

Kari Martiala

Jukka Kuoppamäen uusi albumi Perintö on paluu vanhaan kotikaupunkiin Helsinkiin ja tuttuihin, yhteiskunnallisiin teemoihin. Pienessä itsenäisessä levy-yhtiössä hän on päässyt esittämään kantaa ottavia lauluja, joita isot yhtiöt eivät olisi julkaisseet.

Rakkaus Suomeen ja Helsinkiin tuo nykyisin Kölnissä asuvan Jukka Kuoppamäen Suomeen yhtä uudelleen. Hänestä on tärkeää, että myös tulevat sukupolvet saavat perinnöksi rakkauden kotimaahansa.

– Runeberg ja Topelius olivat ne kaverit, jotka sanoivat suomalaisille, että katsokaa ympärillenne, miten kaunis maa tämä onkaan. Hyvän ja tarpeellisen kansainvälistymisen myötä tämä perinne saattaa kuitenkin joutua romukoppaan ihan huomaamatta, Kuoppamäki sanoo.

– Jokaisella meistä on oma kotiseutumme. Näitä lauluja kuunnellessaan kuulija voi ajatella omaa kotiseutuaan. Sitä, miten se on muuttunut, kun sinne palaa pitkän ajan jälkeen takaisin ja tuskin tuntee paikkoja samaksi kuin ennen.

– Meidän kaikkien kotiseutu on tämä maa, josta nimikappale Perintö kertoo. Maamme haluaisi istuttaa jokaisen sukupolven sydämiin rakkauden itseään kohtaan. Siitä muistuttavat sanat isänmaa ja äidinkieli. Olemme myös osa ihmiskuntaa ja maa on meidän kotiplaneettamme. Tämä laajentaa näkökulmaa kotikaupunkia ja kotimaata suurempiin, koko ihmiskuntaa koskeviin asioihin. Lopulta kaikessa on kysymys itse elämästä ja siitä, mitä se on.

Kotiseuturakkaus on ollut pysyvä juonne Kuoppamäen musiikissaan jo 1970-luvulta, Sinisestä ja valkoisesta alkaen.

– Lähes jokaisella albumilla on ollut yksi tällainen laulu ja se tunne, joka niitä synnytti vain vahvistui niinä Saksan vuosina, kun emme päässeet käymään Suomessa. Olin kiinni virkatyössäni ja lomat olivat lyhyitä.

 

Helsinki kyllä aina säväyttää.”

 

Uudella albumilla on useita Helsinkiä kuvaavia lauluja; Stadi, Suomenlinnan balladi, Itämeren tytär ja Mä palaan Stadiin.

Kuoppamäet asuvat nykyisin Kölnissä.

– Kölnissä asuu myös neljä lastamme ja viisi lastenlasta, Helsingissä kolme lasta ja kolme lastenlasta.

– Me päätimme jäädä Kölniin, koska siellä ovat kaikkein pienimmät lastenlapsemme. Heidän koulustaan on lyhyt matka meille ja jos äidillä on menoa, me isovanhemmat voimme olla avuksi, Kuoppamäki kertoo.

– Olen ollut nyt kaksi vuotta eläkkeellä ja nautin siitä vapaudesta, että voin tulla milloin tahansa tänne Suomeen kun kutsu käy esiintymään.

Kotiseuturakkaudesta huolimatta Kuoppamäet eivät aio muuttaa takaisin Helsinkiin. Suomessa ollessaan viihtyvät Porvoossa.

– En voi vielä sanoa, että Porvoo on kotikaupunkini, mutta olen ollut porvoolainen siitä lähtien kun maalaiskunta liitettiin Porvoon kaupunkiin.

– Helsinki kyllä aina säväyttää, ja nimenomaan se vanha keskusta ja Töölö, ne kaupunginosat jotka eivät ole paljoa muuttuneet. Sen sijaan Sanomien lehtitalon ja Eduskuntatalon välinen aukio muuttuu yhä hurjemman näköiseksi. Mun mielestä Kiasma on ihan hirveän näköinen. Hienoa, että rakennetaan, mutta vähän liian täyteen minun mielestäni.

– Sellaisia kulmia on nykyisin aika paljon, joista ei tiedä missä kaupungissa ollaan. Paljon on muuttunut.

– Eihän aika voi tietenkään jäädä paikalleen, vaan se kulkee aina eteenpäin.

 

Edellisissä levy-yhtiöissä oltiin hyvin tarkkoja siitä, että musiikkini säilyy iskelmägenressä.”

 

Kuoppamäki on palannut kolmen viime albuminsa myötä 1960-70-lukujen kantaaottavien laulujen suuntaan. Hän on huomannut maailmalla henkivän murroksen.

- Jonkin asteinen vallankumous on maailmassa käynnissä, ihmiset haluavat päättää itse asioistaan.

Riippumattoman levy-yhtiön artistina hän voi nykyisin tehdä mitä haluaa ja levyttää myös kantaa ottavia laulujaan.

- Monet kantaaottavista lauluista on kymmenkunta vuotta vanhoja, olen kaivanut ne esiin mapeistani. Esimerkiksi Hiroshima Baby on ajalta, jolloin minä en olisi voinut edes ehdottaa sellaista biisiä levy-yhtiölle – kun se ei ollut Suomi-iskelmää. Nytkin voi olla, että Radio Suomi ei pysty soittamaan sitä, se on niin raju eikä oikein sovi normaaliin ohjelmavirtaan.

- Vasta nyt pienessä itsenäisessä levy-yhtiössä voin tehdä mitä haluan. Aikaisemmin monet laulut tökkäsivät siihen, että tuottajatiimissä minulle sanottiin, ettei tällaista voi levyttää.

- Edellisissä levy-yhtiöissä oltiin hyvin tarkkoja siitä, että musiikkini säilyy iskelmägenressä.

Uuden albumin myötä käynnistyvällä kiertueella Kuoppamäen mukana kiertää myös oma bändi, sama joka soittaa myös levyllä.

Yhtyeeseen kuuluvat hänen lisäkseen Heikki ”Häkä” Virtanen, basso, Jussi Liski koskettimet & haitari, Markus Raivio rummut, lyömäsoittimet, kitara & taustalaulu ja Miika Kurtakko, kitara, koskettimet, huuliharppu & taustalaulu.

- Tämä on paluuta 1970-luvulle, jolloin Castanja-yhtyeen kanssa tehtiin levyjä Satsangalle ja käytiin keikoilla.

Iloinen uutinen on myös se, että vuosina 1973-1978 toiminut Satsanga Records herätetään henkiin ja yhtiön tuotantoa julkaistaan ensimmäistä kertaa cd-muodossa. Tämän vuoden aikana ilmestyy viiden tupla-cd:n sarja, johon mahtuu koko Kuoppamäen 70-luvun tuotanto alkaen jo vuonna 1966 julkaistusta ensialbumista Mitä kansa haluaa.

Jukka Kuoppamäen Perintö-albumi julkaistaan 7. helmikuuta. Levynjulkaisukiertueen konsertit 8.2. Sellosalissa Espoossa ja 13.2. Savoy-teatterissa Helsingissä.

Jukka Kuoppamäki

Suomalainen iskelmä- ja pop-muusikko sekä lauluntekijä.

Sakari Topeliuksen jälkeläinen, kansalliskirjailija oli Kuoppamäen isoäidin isoisä.

Syntyi 1942 Helsingissä.

Yhteensä noin 1 500 sävellystä.

Hittejä muun muassa Pieni mies, Kiskot vievät etelään, Kultaa tai kunniaa, Sininen ja valkoinen, Katri Helenan esittämät Ei kauniimpaa ja Anna mulle tähtitaivas sekä Jari Sillanpään esittämä Satulinna.

Asunut 1970-luvulta lähtien Saksassa, missä toimi Kristiyhteisön pappina.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu