Näin säästät ruokamenoissa

Arja Hopsu-Neuvonen tietää, että yhden hengen talouden ruokamenojen suunnittelu vaatii usein enemmän kuin perheen.

Martat

RUOKA Marttojen kehittämispäällikkö neuvoo, kuinka euroja voi pihistää myös keittiössä.

Haluatko säästää euroja myös ruuanlaitossa? Jos, satsaa suunnitteluun ja tee ruokaa itse.

Vaikka valmisruokia ja eineksiä voi saada kohtuuhintaan, pidemmän päälle kotitekoinen ruoka tulee edullisemmaksi, Marttojen kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen tietää.

– Kun seurantajakso on vähintään kuukausi, mieluummin vuosi, erot alkavat näkyä. Itse tehdyllä ruualla säästetty summa kannustaa miettimään valintoja myös jatkossa.

Mutta kuinka pienellä summalla syö jo hyvin? Neuvosen mukaan tiukahkolla taloudenpidolla yhden henkilön ruuat maksavat 210–250 euroa kuukaudessa. 50 eurolla viikossakin pärjää, mutta tässä kotitalouden koko voi olla haaste.

Vaikeinta ei ole Hopsu-Neuvosen mukaan perheen, vaan yhden hengen talouden ruokamenojen suunnittelu.

– Jo ostotilanne on sinkulle erilainen, sillä yleensä kauppojen pakkauskoot ovat suuria. Sinkun täytyy kaupassa päättää, ostaako palvelutiskistä juuri sopivan kokoisen annoksen raaka-aineita vai suuremman valmispaketin, josta valmistaa useamman päivän ruuat. Tällöin kotoa on ehdottomasti löydyttävä pakastin, hän huomauttaa.

Sinkun täytyy kaupassa päättää, ostaako palvelutiskistä juuri sopivan kokoisen annoksen raaka-aineita vai suuremman valmispaketin, josta valmistaa useamman päivän ruuat. "

Varsinkin yhden hengen taloudessa fiksulla ruuanvalmistustavalla ja oikeilla välineillä saa kuitenkin säästöt aikaiseksi.

– Esimerkiksi mikroaaltouunilla voi valmistaa nopeasti hyvää ruokaa. Kun tekee täsmäannoksia, ei hävikkiäkään tule.

Myös kuiva-ainevarastoon kannattaa satsata. Jos kotoa löytyy erilaisia jauhoja, suurimoita, linssejä, mausteita ja muita kuiva-aineita, pelkästään niistäkin tekee tarvittaessa aterian.

Tärkeintä on kuitenkin miettiä, mitä kaupasta ostaa.

Monen kuluttajan lähikauppa on nykyisin jättikokoinen supermarket, jonka maitohylly on usein sijoitettu valtavan kiinteistön takimmaiselle seinustalle. Sinne päästäkseen on käveltävä pitkiä käytäviä ja ohitettava kymmeniä hyllymetrejä, joille on aseteltu toinen toistaan houkuttelevampia tuotteita.

– Kun ruokabudjetti on niukka, on ruokakauppaan mentävä tarkan ostoslistan kanssa ja sitä on myös noudatettava. Houkutusten ohi on päästävä, eikä heräteostoksiin saa sortua.

Myös järkevällä ruokareseptien valinnalla, sesonkituotteiden käyttämisellä ja tarjousten hyödyntämisellä on merkitystä.

– Jos reseptissä on monenlaisia aineksia ja puolikas sitä, puolikas tätä, tulee ruoka-annoksesta helposti kallis, koska jäljelle jäävät puolikkaat ja harvemmin käytettävät ruoka-aineet jäävät helposti käyttämättä.

– Toisaalta voi miettiä, voiko ruokaohjeen kalliita raaka-aineita vaihtaa edullisempiin. Sesonkituotteiden käyttö alentaa kustannuksia, ja kauppojen tarjouksia kannattaa hyödyntää.

Marttojen kotitalousneuvoja Arja Hopsu-Neuvonen on viime vuosina huomannut, kuinka suoraan taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, mitä suomalaiset ruokakaupasta ostavat ja syövät.

– Jos tulot syystä tai toisesta pienenevät, tinkii suurin osa meistä ensimmäiseksi juuri ruokamenoista. Asuntokuluista, vakuutuksista ja monista muista menoista kun on paljon vaikeampi nipistää.

Käyttäjän Teija Varis kuva

Teija Varis