Puheenaihe

Karu luku: Näin monta tuhatta nuorta kokonaan koulutuksen ja työn ulkopuolella

Suurin osa maahanmuuttajanuorista etenee jatko-opintoihin ilman ongelmia.

Veera Visuri

Moni ulkomailta muuttava lapsi tulee Helsinkiin yläasteikäisenä, mikä saattaa aiheuttaa vaikeuksia koulupolulla etenemisessä. Äskettäin maahan tulleiden nuorten määrän kasvu haastaa myös kaupungin palvelujärjestelmän.

– Puolet Helsingin 15–19-vuotiaista maahanmuuttajanuorista on asunut Suomessa vain alle viisi vuotta, kertoo opetusviraston erityissuunnittelija Riikka Merimaa-Jovanovic.

– Tosi moni siis ehtii käydä peruskoulua vain vähän aikaa tai ei ollenkaan.

Sovitetaan yhteen eri virastojen palveluita.”

 

 

Tämä taas vaikeuttaa koulupolulla etenemistä paitsi kieliongelmien vuoksi, myös siksi, etteivät nuoret tunne suomalaista koulutusjärjestelmää.

 

Ongelma on noussut esille muun muassa viime syksynä Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston Nopin vuosittaisessa nuorten hyvinvointikertomus -tutkimuksessa.

Helsingissä kokonaan koulutuksen ja työn ulkopuolisella olevista 16–29-vuotiaista nuorista 48 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kysymys on yli 4 000 nuoresta.

Kaupunki ei ole jäänyt ihmettelemään, mitä tehdä tilanteelle, vaan Helsinkiin perustettiin vuoden 2014 lopulla maahanmuuttajanuorten kotoutumis- ja palveluverkosto.

Siinä on mukana Helsingin kaupungin eri virastoja, nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin, eri järjestöjen sekä työ- ja elinkeinohallinnon edustajia.

– Verkoston on tarkoitus toteuttaa niitä ehdotuksia, joita viime vuonna työnsä päättänyt Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä -työryhmä päätyi esittämään, Merimaa-Jovanovic kertoo.

Verkoston tavoitteena on myös ottaa paremmin huomioon maahanmuuttajanuorten tarpeet osana nuorisotakuun toteuttamista.

– Myös tilastointia pitää kehittää. Tarvitsemme tarkempaa tietoa muun muassa siitä, minkä ikäisenä ja millä koulutustaustalla maahan tullaan ja millaisia maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut ovat.

Maahanmuuttajajärjestöt halutaan Merimaa-Jovanovicin mukaan palveluiden kehittämiseen.

– Olisi tärkeää kehittää oppilaitosten ja oppilaiden ja maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyötä, hän sanoo.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu