Kulttuuri

Tutkijat ratkaisivat viikinki-Suomen mysteerin

MENNEISYYS Monitieteellisen tutkijaryhmän raportti ilmestyi keskelle kansainvälistä viikinkibuumia.

Tv-sarja Viikinkien neljännelle tuotantokaudelle Norjan kuninkaan ja tämän pikkuveljen rooliin palkatut Peter Franzen ja Jasper Pääkkönen seikkailevat puitteissa, jotka tiedemies tunnistaa. - Katsoin sarjaa yhden osan. Henkilöt ovat minulle tuttuja, mutta sävyä, jossa heistä kerrotaan, en tunnistanut, sanoo folkloristi, filosofian tohtori Joonas Ahola.

Marketta Karjalainen

Kaksi suomalaisnäyttelijää on kelpuutettu amerikkalais-irlantilaisen Viikingit -televisiosarjan ensi vuonna esitettävälle neljännelle tuotantokaudelle.

Peter Franzén esittää sarjassa skandinaavista soturikuningasta ja Jasper Pääkkönen hänen pikkuveljeään.

Mutta oliko Suomessa oikeasti viikinkejä?

Kyllä, vastaa joukko suomalaisia tutkijoita. Heidän mieliään viikinki-Suomen mysteeri on kiehtonut vakavasti jo vuosia.

– Ryhdyimme yhdistelemään tuosta ajasta olevaa tutkimustietoa ja pohtimaan, millaiselta viikinkiaika olisi Suomessa voinut näyttää, kertoo filosofian tohtori Joonas Ahola .

Suomi ei voinut olla vain valkoinen läiskä.”

 

Toissa viikolla julkaistu tutkimus lähtee ajatuksesta, ettei Suomi voinut viikinkiaikaan (noin 800–1200) olla vain valkoinen läiskä maailmankartalla.

 

Monitieteellisen tutkijaryhmän 500-sivuinen opus Fibula, Fabula, Fact -The Viking Age in Finland (SKS, 2015 ) ilmestyi keskelle kansainvälistä viikinkibuumia. Tiedeyhteisössä se on herättänyt kovaa kiinnostusta ulkomaita myöten.

Myös maallikot haluavat kuulla lisää viikinkimenneisyydestä. Kun Ahola viime vuonna luennoi kotikuntansa Kirkkonummen kirjastossa viikinkien saagoista, sali täyttyi ja kuulijoita saapui naapurikunnista saakka.

– Fantasiakirjallisuuden ja -elokuvien suosio on suuri ja monet niistä ottavat kuvastoaan juuri viikingeistä. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta ja Game of Thrones lainaavat viikinkikuvastoa. Beowulf -elokuva sijoittuu kansanvaellusajan ja viikinkiajan taitteeseen, Ahola selittää ilmiötä.

Etsiessään jälkiä viikinki-Suomesta tutkijat joutuvat miettimään, miten tuon ajan ihmiset elivät, tulivat toimeen ja kokivat maailman.

Viikinkitunnelmia voi aistia kesä-Suomessa.”

 

Tätä samaa kuka tahansa voi kokeilla kesäisessä Suomessa vaeltaessaan.

 

– Viikinkiajan tunnelmia voi aistia esimerkiksi Porkkalanniemen karussa kärjessä, Vartiokylän linnavuorella tai Vantaanjoen varsilla, Ahola vinkkaa.

– Mutta kuvitelkaa, että rantaviiva on viisi metriä korkeammalla kuin nyt, Vantaanjoki vuolas virta ja Vartiokylänlahden rantalehdoissa kasvaa tammia ja pähkinäpensaita, Ahola kehottaa.

Porkkala oli keskeinen maamerkki viikinkien idäntiellä, joka kulki Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen rannikon kautta Viroon ja Laatokalle.

Rosalan viikinkikeskus Kemiön saaristossa sijaitsee paikalla, josta on löydetty viikinkien kauppapaikka.

Halikonlahden rannalla Uskelanjoen suistossa oli vilkas viikinkisatama.

Eurasta on tehty paljon hautalöytöjä – jopa naissotureita tai ainakin miekkojen kanssa haudattuja naisia.

 

 

Tuhannen vuoden viiveellä viikinkimaailman kartalle

Uusi käsitys Suomen viikinkiajasta syntyi eri tieteenalojen tutkimustuloksia yhdistelemällä.

Monitieteellisen näkökulman ansiosta Suomi on professori Lassi Heinisen mukaan löytänyt tuhannen vuoden viiveellä paikkansa viikinkimaailman kartalle.

Etelä-Suomessa vallitsi jo viikinkiaikaan varsin yhtenäinen kulttuuri, jolla oli yhteinen kieli. Liikkuminen vilkastui ja asutus levisi kohti sisämaata.

Suomessa viikinkiaikaa oli nykytutkijoiden mukaan 750–1250. Keski-Euroopassa se ajoitetaan vuosiin 800–1050.

Suomalaiset, karjalaiset ja ahvenanmaalaiset osallistuivat viikinkien idänkauppaan.

Uudet tieteenalat ja tutkimusmenetelmät tuovat uutta tietoa. Esimerkiksi siitepölyanalyysi osoittaa, ettei Uusimaa olekaan viikinkiajalla ollut vain asumatonta takamaata, vaan täältä löytyy merkkejä viljelystä ja asutuksesta. Mankin keskiaikaisen kylän liepeilläkin asuttiin todennäköisesti jo viikinkiaikaan.

Lisää aiheesta: 

Vartiokylästä kaupataan muinaismuistoa – kaupan päälle saa sota-aikaisen bunkkerin14.10.2014 20.30
Ota oppia muinaisihmiseltä - liiku luonnollisesti!6.8.2014 12.00
Keskiaikaharrastajien unelma: muinaiskengät11.5.2012 11.48
Muinaisranta suojeluun Jakomäessä15.3.2011 15.19
Geologit, arkeologit ja eräoppaat paljastavat parhaat retkipaikkansa5.10.2014 18.00
Arkeologian yö vie henkiselle aikamatkalle2.12.2014 18.00

Aiheesta muualla: 

Fibula, Fabula, Fact - The Viking Age in Finland

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu