Asuminen

Jopa 7 kilometriä syvä – näin porataan Espoon ”megareikää”

TEKNIIKKA Päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävä laitos nousee Otaniemeen. Sen juuret ovat todella syvällä.

Kalajokisen kairausyrityksen Katin kairaaja Jarmo Vasalampi ohjaa pleksin suojissa pyörivää poranterää Otaniemen uumeniin. Luotausreikä on yli 300 metrin syvyydessä. Kahteen kilometriin se ulottuu heinäkuun lopulla.

Klaus Nurmi

Otaniemessä porataan pian syvemmälle kuin koskaan Suomessa.

Peräti seitsemän kilometrin syvyydestä nousee geotermistä lämpöä kahden vuoden kuluttua uuteen lämpölaitokseen.

Toistaiseksi syvimmälle, 2,5 kilometriin, on porattu Outokummussa.

Aluksi timanttiporanterillä kairataan halkaisijaltaan seitsemänsenttinen luotausreikä kahden kilometrin syvyyteen maaperään Fortumin Otaniemen kaukolämpökeskuksen kupeessa.

Reiästä saatavien pötkylöiden eli kairasydännäytteiden perusteella päätetään varsinaisten tuotantoreikien poraamisesta, joka alkanee ensi vuoden alussa ja kestää noin vuoden.

– Luotaus kertoo paitsi maaperästä, myös lämpötilan kehittymisestä alaspäin mentäessä, kertoo energiayhtiö St1:n energiajohtaja Jari Suominen .

Ennätysreikä ja maan ensimmäinen geoterminen lämpölaitos ovat St1:n hanke. Energiayhtiö aikoo myydä maanalaista lämpöä Fortumille.

Geotermistä lämpöä on tarkoitus tuottaa jopa 40 megawatin teholla, joka riittää noin 20 000 taloudelle. Se kattaa kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Seitsemään kilometriin porataan kaksi halkaisijaltaan 20-senttistä reikää.

– Vesi syötetään toisesta reiästä alas ja se nousee paineella kuumana toisesta reiästä ulos, selvittää Suominen.

Tarkoitus saada suoraan 120-asteista vettä, mikä on kaukolämpöverkon talviajan maksimilämpötila.

Uusiutuvan energian pilottihanke tuottaa muutakin kuin vain lämmintä vettä.

– Kallioperän ikä on kymmeniä miljoonia vuosia ja siellä on myös miljoonia vuosia vanhaa vettä. Paljon kiinnostavaa tutkijoille, Suominen tähdentää.

Hankkeeseen osallistuvatkin niin Geologian tutkimuskeskus GTK ja VTT kuin Helsingin yliopistokin, sekä Espoon kaupunki.

– Ei voisi olla parempaa esimerkkiä innovatiivisesta tutkimus- ja kehityshankkeesta, hehkuttaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä .

Hän muistuttaa, että uuden lämpövoimalan myötä kivihiiltä jää polttamatta 100 000 tonnia. Geoterminen lämpö on päästötöntä, sillä sen tuottamiseen ei käytetä polttoainetta.

Geotermistä lämpöä hyödynnetään monissa maissa, kuten Islannissa ja Filippiineillä.

– Pariisissakin lämpö nousee jo 2,5 kilometrin syvyydeltä. Siellä lämmin kallioperä on paljon lähempänä kuin meillä, toteaa St1:n tuotantojohtaja Tero Saarno .

St1 haluaa Saarnon mukaan oppia tekemään geotermisen lämpölaitoksen minne tahansa. Yhtiö tähtää uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energiatuotantoihin.

Kallis pilotti

St1 Deep Heat rakentaa Otaniemeen Suomen ensimmäisen, uusiutuvalla geotermisellä energialla toimivan pilottilämpölaitoksen.

Kymmeniä miljoonia euroja maksava laitos käynnistyy 2017.

Maan sisältä nousevan kuumentuneen veden sisältämä lämpö syötetään lämpölaitoksella lämmönvaihtimen kautta suoraan kaukolämpöverkkoon ilman lämpöpumppuja.

Seitsemän kilometriä syvien reikien kairaamisen mahdollistaa poraustekniikan kehittyminen.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Asuminen

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu