Puheenaihe

Kipupiste jo 3–4 prosentissa – uusi tutkimus valkoisesta paosta hätkähdyttää

Suvaitsevaisuus Euroopan ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia kohtaan kasvaa. Tästä huolimatta kantaväestö tekee asuinpaikkavalintojaan itseään ja lastensa tulevaisuutta ajatellen.

Johanna Erjonsalo

Kantaväestön muutto vanhoilta asuinalueiltaan maahanmuuton seurauksena voi alkaa paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin tähän asti on kuviteltu, kertoo tuore ruotsalaistutkimus.

Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin.

Neuman selvitti maahanmuuton vaikutuksia kantaväestön asuinpaikkavalintoihin 12 suurella ruotsalaispaikkakunnalla 1990–2007.

Hän sanoo Forskning & Framsteg -lehdelle, että 1990-luvun alussa kipupiste oli alempi kuin myöhemmin. Hän arvelee, että kantaväestön suvaitsevaisuus on ajan myötä jonkin verran lisääntynyt.

Tähän asti on uskottu, että maahanmuuttajien osuuden pitäisi nousta selvästi suuremmaksi ennen kuin ”valkoinen pako” alkaa.

– Kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään, onko olemassa jokin sellainen raja-arvo, joka laukaisisi kantaväestön paon tai kiihdyttäisi sitä. Minun tietääkseni ei ole pystytty osoittamaan 20 prosentin kynnystä tai mitään muutakaan raja-arvoa, sanoi Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen tutkija Hanna Dhalmann kaupunkilehti Helsingin Uutisille vuonna 2013.

Emma Neumanin mukaan ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää.

Kantaväestön poismuuton syyksi Neuman luettelee muun muassa huolen asuntohintojen laskusta ja koulujen tason heikentymisestä.

Ilmiöllä on Neumanin mukaan negatiivisia vaikutuksia ennen muuta maahanmuuttajille. Tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen ja sosiaalinen erityminen heikentää maahanmuuttajalasten taloudellista pärjäämistä, kun he aikuistuvat.

Alueellinen segregaatio lisää myös riippuvuutta sosiaalituista ja vähentää maahanmuuttajalasten etenemistä korkeakouluihin.

Sosiologi Maja Lilja sanoo, että julkisessa puheessa maahanmuuttoa ylistetään Ruotsissa yhä kulttuuria rikastuttavana ilmiönä.

Käytännössä ruotsalaisperheet tekevät valintojaan kuitenkin itsekkäämmin. He miettivät tarkkaan esimerkiksi sitä, mihin kouluihin he lapsensa laittavat.

Lilja syvähaastatteli väitöskirjaansa 19 ruotsalaista perheenäitiä, ja paljastui, että vanhempien mielestä koulun pitää olla ”riittävän ruotsalainen”, jotta lapsi voi valmistuttuaan päästä osaksi ruotsalaista keskiluokkaa.

Vaikuttaako maahanmuuttajien määrä, kun valitset asuinalueesi?

Kyllä
92% (3022 ääntä)
Ei
8% (267 ääntä)
Ääniä yhteensä: 3280

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Viidenneksen raja vieraskielisissä ylittymässä useilla asuinalueilla12.11.2013 12.21
Tutkimus: Yli neljännes välttelee maahanmuuttajien lähiöitä25.10.2013 11.53
Koulun maine vaikuttaa rajusti asuntohintoihin5.12.2014 10.01

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu