Kulttuuri

Tässäkö uusi tähtikapellimestari? Eero Lehtimäki keikkailee jo ahkerasti

Kapellimestari Eero Lehtimäki pääsi harjoittelijaksi Wienin valtionoopperaan. Nyt edessä ovat tekniikan opinnot ja kapellimestarikilpailut.

– Maailmalle, moniin erilaisiin paikkoihin erilaisia orkestereita johtamaan, Eero Lehtimäki toivoo tulevaisuudelta.

Teemu Vestovuo

Kapellimestariksi opiskelevalle Eero Lehtimäelle vaihto-oppilasvuosi Wienissä oli kuin syväsukellus keskieurooppalaiseen musiikkiperinteeseen ja historiaan.

– Se oli paratiisi; opetus, konsertit, ooppera, historia, hän hehkuttaa.

– Musiikin ja muu historia tulee vastaan lähes joka askeleella.

Lenkkipolku löytyi 1700-luvulla rakennetun keisarillisen Schönbrunnin linnan puistosta, asunnon lähellä sijaitsi säveltäjä Joseph Haydnin vanhuudenkoti ja wienervalssi tuli tutuksi perinteisissä tanssiaisissa.

Pitkään hiottu osaaminen ja tulkinta tarjoaa myös kultahippuja.”

Wienin musiikin ja esittävien taiteiden yliopisto on maineikas opinahjo, jossa vaalitaan klassisen musiikin perinteitä.

– Hyvässä ja pahassa. Kaikki tehdään niin kuin on aina tehty. Pitkään hiottu osaaminen ja tulkinta tarjoaa myös kultahippuja.

Perinteisiin kuuluu, että kapellimestarin soitin on piano. Eero Lehtimäki aloitti kyllä musiikkiopinnot Lohjalla pianolla, mutta hänen oma instrumenttinsa on nykyisin klarinetti.

– Klassista musiikkia en ollut soittanut pianolla kunnolla pitkään aikaan. Siinä oli harjoittelemista.

Wieniläiskoulussa kapellimestarin on esimerkiksi kyettävä toimimaan oopperan solistien harjoituspianistina, korrepetiittorina.

Eero Lehtimäellä olikin tavanomaista perusteellisempi tilaisuus tutustua oopperan tekoon, sillä hänet valittiin harjoittelijaksi Wienin valtionoopperaan.

– Siitä olin todella otettu. Pääsin keskustelemaan kapellimestarien ja solistien kanssa ja näkemään, miten kuuluisa oopperatalo toimii kokonaisuutena.

Päivät koulussa olivat usein kaksitoistatuntisia. Kiirettä lisäsivät myös Lehtimäen keikat Suomessa, Tanskassa ja Latviassa.

– Se ei siellä ole opiskelijoille ollenkaan tavallista.

Vuosi jakautui kolmeen kiinnostuksen kohteeseen: musiikkiin, balettiin ja wieniläis-keskieurooppalaisen kulttuurin ahmimiseen.

– Wien on täynnä musiikkitarjontaa ja esimerkiksi oopperan erittäin edulliset seisomapaikat tarjoavat kenelle tahansa mahdollisuuden nähdä huippuesityksiä.

50 kerran sarjalipulla seisomapaikalla tulee yhden esityksen hinnaksi 1,60 euroa.

– Permannolla istuu iltapukuista yleisöä, parvella 13–14-vuotiaita poikia pikkutakeissaan.

Eero Lehtimäki harrastaa siis balettia, ja Wienissä oli edessä hyvän koulun etsiminen.

– Googlasin ja löysin mielenkiintoisen. Kuinka ollakaan, sen johtaja oli suomalainen vuokraemäntäni!

Wienervalssin pyörteissä heräsi myös kiinnostus paritansseihin.”

Tanssiharrastus johdatti Eero Lehtimäen myös wieniläisen tanssiaiskulttuuriin.

– Tanssiaisia on siellä todella paljon, pääsin kerran mukaankin.

Wienervalssin pyörteissä heräsi myös kiinnostus paritansseihin.

- Voin nähdä itseni tanssimassa salsaa, tangoa, jenkkaa. Kunhan en vain taas ahmi liikaa.

Lehtimäki kuuluu sarjaan renessanssi-ihmiset, utelias, innostunut, osaava. Musiikki kiinnostaa lähes kaikissa muodoissa, myös monet muut asiat.

– Lähes kaikesta on hyötyä kapellimestarin tehtävässä, ei vain musiikin analysoinnista, hän perustelee.

– Minusta kapellimestarin täytyy ehdottomasti olla myös muusikko, ja tuntea muutkin soittimet kuin omansa.

– Mieluusti pitäisi tuntea myös soittajat.

Me suomalaiset vaikutamme joskus tylyiltä.

Vuosi Wienissä antoi kapellimestarin rooliin uutta näkökulmaa; miksi Suomesta on tullut niin paljon erinomaisia kapellimestareita?

– Ensinnä on tietysti erinomainen koulutus, mutta kyllä se liittyy myös suomalaisuuteen.

Eero Lehtimäki oppi Wienissä keskieurooppalaiseen kulttuuriin kuuluvan muodollisen kohteliaisuuden ja hierarkkisuuden välttämättömyyden.

– Me suomalaiset vaikutamme joskus tylyiltä. Suhtaudumme kyllä toisiin ihmisiin kunnioittavasti, mutta sanomme asiat hyvin suoraan, tasa-arvoisesta lähtökohdasta. Sillä on merkitystä.

Vaikka Wien kiehtoi ja viehätti Eero Lehtimäkeä, hän valitsi paluun Suomeen.

– Olisi ollut mahdollisuus jatkaakin, mutta nyt on aika saada eteenpäin tekniikan opintoni.

Musiikin ohessa hän on opiskellut akustiikkaa Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa.

Opintojen lisäksi hän tekee keikkoja sekä soittajana että kapellimestarina ja valmistautuu marraskuun Panula-kapellimestarikilpailuun. Suomesta kisaan on päässyt kolme kapellimestaria. Hakemuksia oli yli 150.

Kesällä Lehtimäki tanssii, haaveilee benji-hypystä, pitkästä melontaretkestä ja niin edelleen.

Heinäkuussa on kaksi viikkoa lomaa - melkein yhteen menoon.

– Voisi kyllä käydä Tallinnassa ja Tukholmassa, hän jo suunnittelee.

Eero Lehtimäki

Syntynyt 1989, käynyt koulunsa Lohjalla, ylioppilaaksi Lohjan Yhteislyseon lukiosta 2007.

Aloitti musiikkiopinnot Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa, valmistunut klarinetistiksi ja bassoklarinetistiksi Helsingin konservatoriosta.

Opiskelee kapellimestariksi Sibelius-Akatemiassa ja Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa akustiikkaa.

Johtanut orkestereita sekä Suomessa että ulkomailla.

Voitti kansainvälisen NWBC-kapellimestarikilpailun 2014.

Toimi Retuperän WBK:n taiteellisena harhaanjohtajana 2013-2014.

Harrastaa muun muassa balettia ja golfia.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu