Vieraskieliset eivät lisää Helsingin syntyvyyttä – tässä syy

Somalin-, kurdin- ja arabinkielisten korkeampi syntyvyys ei nosta Helsingin syntyvyyttä, koska näiden ryhmien osuus kaupungiin väestöstä on varsin pieni.

Marjaana Varmavuori

Vaikka Helsinki kasvaa maahanmuuton myötä, maahanmuutto ei ole nostanut syntyvyyttä Helsingissä.

– Nykyisenkaltainen maahanmuutto ei ole nostanut syntyvyyttä tällä seudulla, mutta se on hidastanut syntyvyyden alenemista, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.

Helsingin Uutiset kertoi aiemmin, että syntyvyys on laskenut Suomessa jo neljä vuotta peräkkäin ja että Helsingissä syntyvyys on ollut matalampi kuin maassa keskimäärin.

Aiheesta virisi verkossa vilkas keskustelu, joka kääntyi vieraskielisten syntyvyyteen Suomessa ja erityisesti Helsingissä. Nettikeskusteluun otti osaa myös Pekka Vuori.

Hän kirjoitti , että Helsingissä asuvilla somalinkielisillä kokonaishedelmällisyysluku oli vuosina 2012–2014 keskimäärin 3,5. Arabiankielisillä se taas on 3,1 ja kurdinkielisillä 2,4.

Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärää.

– Nämä muutamat ryhmät eroavat perhekokonsa puolesta kantaväestöstä, mutta muuten vieraskieliset perheet ovat kooltaan käytännössä samanlaisia kuin kantaväestöllä, Vuori sanoo.

Helsingin kaikilla vieraskielisillä kokonaishedelmällisyysluku oli samalla kolmevuotisjaksolla keskimäärin 1,70 eli lähes sama kuin Suomessa keskimäärin. Helsingissä kantaväestön eli suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten vastaava luku oli 1,25.

Vaikka syntyvyys on siis korkeampi somalin-, arabian- ja kurdinkielisillä, se ei nosta Helsingin syntyvyyttä. Tämä johtuu Vuoren mukaan siitä, että Suomeen tulevista maahanmuuttajista varsin pieni osa tulee selvästi korkeamman syntyvyyden maista, kuten Somaliasta.

– Näiden kolmen korkean hedelmällisyyden kieliryhmän osuus Helsingin väestöstä on nyt vain reilut kaksi prosenttia, Vuori toteaa tilastoista.

On myös viitteitä siitä, että korkean syntyvyyden maista tulleiden vieraskielisten syntyvyys pienenee Suomessa sukupolvien vaihtuessa. Ilmiö näkyy esimerkiksi suomalaisten nuorten somalinkielisten naisten kohdalla.

– Niillä alle 26-vuotiailla somalinkielisillä naisilla, joilla on Suomen kansalaisuus, hedelmällisyysluvut ovat vain kolmannes seudulla asuvien vastaavanikäisten Somalian kansalaisten hedelmällisyydestä, Vuori sanoo.

Suomessa lapsia hankitaan usein varttuneempina, ja ensisynnyttäjän keski-ikä huitelee 29 vuoden tietämissä. Nuorten somalinkielisten suomalaisnaisten hedelmällisyys onkin yhä 2,5-kertainen kantasuomalaisiin verrattuna, vaikka lähentymistä on tapahtunut.

Syntyvyyden lasku lähemmäs kantaväestön lukemia johtuu muun muassa koulutuksesta.

– Meillä on somalialaista ja muuta ulkomaalaista väestöä ainakin toistaiseksi sen verran vähän, että kansalaisuudet ovat sekoittuneet hyvin ja esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmässä ollaan yhdessä, Vuori kertoo.

Kommentit

Kaikki somalit eivät ole somalinkielisiä, osan äidinkieli on suomi - ja sama koskee kaikkia muitakin ryhmiä. Ja miksi puhutaan 26-vuotiaista, kun lapsia voi hankkia nelikymppikseksi asti ja miehet jopa vanhuuteen asti. Ja kun jopa tutkijatkin puhuvat moniavioisuudesta tiettyjen ryhmien kohdalla, niin yhdellä miehellä voi kuitenkin helposti olla lapsia useammankin eri vaimon kanssa.

Suhteellinen osuus on myös se, mikä merkitsee tilastotieteessä - ja kun lapsiluku on yli 2, niin kyllä tuon väestöryhmän koko silloin kasvaa. Ja kun huomioi kasvavan maahanmuutonkin, esim. somalialaiset ja irakilaiset, joista suurin osa on juuri kurdeja - niin heidän maahanmuuttonsa Suomeen on kiihtynyt tänäkin vuonna, mistä on siis myös uutisoitu kasvaneina turvapaikanhakijamäärinä. Ja suurin osa etenkin muslimimaista tulevista maahanmuuttajista tulee sijoittumaan pääkaupunkiseudulle, koska monet haluavat asua oman uskonnollisen ryhmänsä keskuudessa.

Näillä tietyillä ryhmillä myös lapsia aletaan hankkia jo hyvin nuorena eli sukupolvi on lyhyt, kun moni 40-vuotiaskin on jo isovanhempi - niin kantiksilla moni vasta tulee ensi kertaa vanhemmaksi lähempänä tuota ikää.

Hesassahan on jo näitä kouluja, joissa niin suuri osa on maahanmuuttajataustaisia, että kantaväestö on alkanut karttaa niitä. Kyllä vain Suomenkin lähiöissä ilmenee jo kantaväestön pakoa, moni perhe muuttaa, kun lasten on aika mennä kouluun.

Uskontonsa mukaan musliminaiset eivät edes saa avioitua ei-muslimien kanssa, joten somalian-, arabian- tai kurdinkieliset naiset tuskin ovat sekoittuneet kantaväestöön. Ja moni muslimimieskin hankkii vaimon jopa kotimaastaan asti, sillä humanitaarisilla muuttajillahan ei edes ole mitään tulorajoja tai elatusvaatimuksia tässä suhteessa - toisin kun muilla mamuryhmillä, joilla vaaditaan melko korkeitakin tuloja, jotta puolison voi tuoda ulkomailta. Niin sekoittuminen on kyllä varsin yksipuolista. Ja kuinkahan suuri osa muslimimiesten kantispuolisoistakin on käännynnäisiä.

Lapsilukua tärkeämpää on kuitenkin integroituminen, mutta jos katsoo työllisyys- ja esim. jopa rikostilastoja tietyiltä osin - niin erittäin huonosti on kotouttaminen onnistunut Suomessakin. Sama tosin koskee koko Eurooppaa ja etenkin kun katsotaan näitä tiettyjä ryhmiä.

Niin tätä

Hyviä kommentteja. Suomea äidinkielenään puhuvia somalialaistaustaisia aikuisia on toistaiseksi erittäin vähän. On kuitenkin todennäköistä, että tällä tavoin suomalaistuneilla naisilla on enemmän koulutusta ja siten myös paremmassa asemassa työmarkkinoilla, joten tämän ryhmän mukaanotto laskisi somalialaistaustaisen väestön kokonaishedelmällisyyslukua.

Tarkastelin erikseen alle 26-vuotiaiden hedelmällisyyttä kansalaisuuden mukaan sen vuoksi, että tätä vanhemmista jokainen on syntynyt muualla kuin Suomessa. Suomen kansalaiset nuoremmassa ikäluokassa ovat useimmiten asuneet täällä pitkään ja osa on syntynyt Suomessa. Tämä näkyy nuorten naisten hedelällisyyden selvänä laskuna. Koska tällä ryhmällä lasten saanti on alkanut selvästi myöhemmin kuin ulkomaan kansalaisilla, lasten kokonaismääräkin jää pienemmäksi.

Huomattava on kuitenkin, että nyt aikuiseksi tulleet, täällä lapsuutensa viettäneet somalialaiset elivät vielä varsin suomalaisessa ympäristössä. 2000-luvun alussa esim. Itä-Helsingin kerrostaloalueilla oli yleensä alle 10 prosenttia maahamuuttaneita, nyt jopa 25-30 prosenttia. Viime vuosien huono työllisyyskehitys haittaa myös integroitumista. Joten mielenkiintoista on nähdä miten kehitys kulkee.
Pekka Vuori

Pekka Vuori

"Nuorten somalinkielisten suomalaisnaisten hedelmällisyys onkin yhä 2,5-kertainen kantasuomalaisiin verrattuna, vaikka lähentymistä on tapahtunut."

Tämä on ihan valtavan iso luku, etenkin kun huomioi muut seikat ja integroitumisennusteen.

"Syntyvyyden lasku lähemmäs kantaväestön lukemia johtuu muun muassa koulutuksesta.

– Meillä on somalialaista ja muuta ulkomaalaista väestöä ainakin toistaiseksi sen verran vähän, että kansalaisuudet ovat sekoittuneet hyvin ja esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmässä ollaan yhdessä, Vuori kertoo."

Eikö kuitenkin maahanmuuttajien kohdalla syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä ole hyvinkin yleistä Suomessakin, esim. juuri somalien kohdalla? Toki osa luvuista selittyy tietysti kulttuurieroillakin, mutta kun suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin rakentuu koulutukselle ja työnteolle, myös naisten osalta.

Ja missä Euroopan maassa esim. muslimien integroituminen on onnistunut hyvin? Kyllä vain mamugetot, no go -zonet ja erilaiset integraatio-ongelmat radikalisoitumisineen ovat enemmänkin sitä todellisuutta. Ja ovat sitä Suomessakin yhä lisääntyvässä määrin. Itse asiassa tietyt rikostilastotkin osoittavat, että Suomessa on epäonnistuttu kotouttamisessa aivan erityisen huonosti, kun jo näin pienillä ulkomaalaismäärillä päästään niin karuihin lukuihin.

Ja Orpo, Stubb, Sipilä ja kumppanit ovat juuri päättäneet, että Suomeen otetaan vuodessa tuhatkunta tulijaa lisää, juuri näistä haasteellisimmasta ryhmistä. Ja kuten tiedetään, niin nämäkin kasaantuvat pääkaupunkiseudulle ajan myötä ja etenkin positiivisen syrjinnän myötä.
Ja samaan aikaan maakunnissa asuvilla työttömillä kantiksilla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia muuttaa pääkaupunkiseudulle asuntopulan takia. Yhä enenevässä määrin kimppakämpissä asuvat virolaiset keikkatyöntelijät tekevät sitten työt ja vievät verotulonsa sekä lapsilisät, kotihoidontuet - Viroon.
Hesasta saattaa hyvin tulla Suomen Marseille - joka julistamista getoksikin on pohdittu, kun konekiväärit laulavat sen verran tiuhaan ja siirtolaisongelmia on paljon.

Ei hyvin mene

Tarkennan vielä tätä integroitumista. Ne ulkomaalaistaustaiset, joilla on Suomen kansalaisuus ja ovat tulleet nyt aikuisiksi, ovat todennäköisesti asuneet täällä pitkään, osa heistä täällä syntyneitä, ja siten he olleet päivähoito- ja koulujärjestelmän piirissä. Osa myös jatkaa opiskelujaan. Tämä vaikuttaa siihen, että lasten saanti alkaa myöhemmin.
Pekka Vuori

Pekka Vuori

Vähäinenkin määrä myrkkyä sekoitettuna lautaseen keittoa, voi olla kuolettavan myrkyllistä keiton syöjälle. Pieni nokare ulostetta ateriaan sekoitettuna, voi tehdä ateriasta epämiellyttävän nauttia.

acc

Kylläpä taas on otsikossa kaunisteltu noita mamujen hälyttävän korkeita syntyvyyslukuja! En ole erityisemmin ihaillut vanjoillislestadiolaisia, mutta nyt kiitän heitä siitä, että Suomessa edelleenkin osa kantaväestöstä lisääntyy kaniinien lailla - vastapainoksi sille ettei vuonna 2070 helsinkiläisistä ole noin 40% tummaihoisia. Ilman Pohjois-Suomen kantaväestön korkeita syntyvyyslukuja tuo uhkakuva saattaisi muodostua todelliseksi. Mutta se edellyttäisi että maahanmuutto rajoitetaan nopeasti minimiin, toisin kuin nykyhallituksen ministerit kaavailevat!

NestoriM

"Syntyvyyden lasku lähemmäs kantaväestön lukemia johtuu muun muassa koulutuksesta."
Vuori on hyvä ja menee lukemaan Somalis in Helsinki - tutkimuksen. Se antaa perin toisenlaista kuvaa tästä kouluttautumisesta.

Julkinen sektori

Tiedämme todella, että somalinuorten koulutustaso on jäänyt selvästi heikommaksi kuin muiden suurten ulkomaalaisryhmien ja huomattavan moni on jäänyt ulos sekä koulutuksesta että työelämästä. Tässä pikku selvityksessä hain kuitenkin (aika itsestään selvän) syyn sille, miksi maassa pitkään asuneet nuoret somalinaiset saavat vain reilun kolmanneksen lapsia verrattuna samaan määrään hiljattain muuttaneita. Eli koulu se on peruskoulukin, jos verrataan lähtömaan tilanteeseen.
Koulutustason voi kyllä odottaa nousevan myös somaliväestöllä, koska Helsingin lukioissa oli jo lähes 300 somalinkielistä vuona 2012, lähes yhtäpaljon kuin venäjänkielisiä (330).

Pekka Vuori

Pelkällä peruskoulun suorittamisella ei enää nykyään työllisty (muuta kuin tulkeiksi l. julkista sektoria kasvattamaan...) - siihen vaaditaan vähintään toisen asteen tutkinto.

Julkinen sektori