Hyvinvointi

Asiantuntija: Lasten keskinäistä kiusaamista ei saa vähätellä

NÄKÖKULMA   MLL:n nuorisotyön suunnittelija Eeva-Liisa Markkasen mukaan lapselle on kerrottava, mikä on kiusaamista, jotta tämä uskaltaa myös kertoa, jos häntä kiusataan.

MLL:n nuorisotyön suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen muistuttaa, että kiusaamiselle ei voi määritellä jotakin tiettyä kestoa – jo muutamasta yksittäisestä kiusaamiskerrasta voi syntyä kiusatun mielessä kiusatuksi tulemisen uhka.

Johanna Erjonsalo

Koulukiusaamisesta on puhuttu viime vuosina paljon. Mutta miten lapsi opetetaan ymmärtämään, että kiusaaminen on väärin?

Kertomalla lapselle, mitä kiusaaminen on ja miltä se toisesta tuntuu, Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen sanoo.

Yleisesti koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku lapsi joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun.

– Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Usein se merkitsee myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä, Markkanen kuvailee.

Jo muutamasta yksittäisestä kiusaamiskerrasta voi syntyä kiusatun mielessä kiusatuksi tulemisen uhka."

Kiusaamisen määritteleminen on tärkeää, sillä se antaa myös aikuisille keinoja miettiä, miten tilanteita ehkäistään. Vaikean määrittelystä tekee kuitenkin se, että kiusaaminen on subjektiivinen asia ja tunne, jossa on aina mukana tulkinta.

– Kiusaamista on vaikea määritellä ja mitata, koska siinä on toiminnan lisäksi kyse asenteista: kuinka kiusattu itse asennoituu kiusaamiseensa ja kuinka muut yhteisön jäsenet suhtautuvat kiusattuun, Markkanen selventää.

Myös määritelmissä esiintyvää jatkuvuuden ja toistuvuuden vaatimusta on Markkasen mukaan syytä tarkastella kriittisesti.

– Täytyy miettiä, kuinka usein kiusaamiseen liittyviä tekoja täytyy tapahtua, jotta niitä voidaan kutsua kiusaamiseksi. Jo muutamasta yksittäisestä kiusaamiskerrasta voi syntyä kiusatun mielessä kiusatuksi tulemisen uhka.

– Liian tiukat määritelmät voivat toisinaan olla jopa haitallisia, mikäli lapsi tekee omia tulkintojaan, ettei jostakin omasta mielestä kurjalta tuntuneesta tilanteesta voi kertoa aikuiselle, koska kiusaaminen on määritelty toisella tavalla.

Markkasen mukaan lapset ja nuoret ovat kuitenkin yleensä varsin hyvin perillä kiusaamisilmiöstä sekä sen seurauksista. Pitkälti tämä selittyy sillä, että kiusaamisesta puhutaan nykyisin paljon.

– Kiusaamisesta puhutaan ja siitä on tärkeä puhua. Ruotsissa kiusaamisesta puhutaan myös lapsen huonona kohteluna. Määritelmä on osuva ja sitä voi käyttää kiusaamistermin rinnalla.

Markkasen mukaan olennaista on se, että lapsi voi kertoa aikuiselle kiusaamisesta.

– Lapsille tulisi opettaa, että kertominen ei ole kielimistä, päin vastoin. Kertominen on empatian osoittamista ja kertoja on rohkea osoittaessaan myötätuntoa kiusattua kohtaan.

Lasten kanssa on hyvä puhua myös siitä, mitä jokainen voi tehdä, ettei kukaan jää yksin ja ilman kaveria.

Muiden lasten osoittamalla tuella voi Markkasen mukaan olla suuri merkitys kiusaamisen kohteeksi joutuneelle oppilaalle.

– Tuen osoittaminen voi olla pieniä tekoja, viereen istumista, moikkaamista koulun käytävällä tai kuulumisten kysymistä, Markkanen ehdottaa.

Alakoululaiset luottavat vielä siihen, että aikuiset voivat ratkaista heidän ongelmia. Isommat lapset eivät välttämättä enää."

Markkasen mukaan lapsen on usein helpompi puhua suorasta kiusaamisesta, koska se ilmenee konkreettisina tekoina, kuten tavaran ottamisena tai tönimisenä.

Epäsuorasta kiusaamisesta sen sijaan on vaikeampi kertoa.

– Ne ovat tilanteita, joista lapselle tulee kurja olo. Tilanteita, joissa lapsesta tuntuu, että muut eivät halua olla hänen kanssaan tai juoksevat pois, kun hän tulee paikalle.

Markkanen kannustaa kuitenkin vanhempia puhumaan lasten kanssa myös niistä tilanteista, joista tulee paha mieli.

Keskustelu kannattaa myös isompien lasten kanssa.

– Alakoululaiset luottavat vielä siihen, että aikuiset voivat ratkaista heidän ongelmia. Mutta mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sitä hienovaraisemmiksi he tulevat. Joskus kertomisen voi estää myös pelko siitä, mitä kertomisesta seuraa.

Mutta mistä aikuinen huomaa, että lasta kiusataan, jos tämä ei kerro asiasta itse? Usein lapsen muuttuneesta käytöksestä.

– Jos lapsi ei enää haluakaan lähteä kouluun tai kaverin luokse. Toki eri ikävaiheisiin kuuluu muutoksia, mutta perusohjeena voi sanoa, että aikuisen on oltava kaiken aikaa tuntosarvet koholla, mitä lapsen elämässä tapahtuu.

Olennaista on se, että vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhemman välillä on kunnossa.

– Kysele, ole kiinnostunut. Vastuuta lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksesta ei saa jättää lapselle sanomalla, että kerro sitten jos jotain tapahtuu. Aikuisen on pidettävä kertomisen kynnys matalana, Markkanen korostaa.

Markkanen muistuttaa vielä, että yleensä kiusaaminen on ryhmäilmiö.

– Ei riitä että kiusaaminen käsitellään kiusaajan ja kiusatun välillä, vaan koko ryhmä on otettava mukaan.

Suhtaudutaanko kiusaamiseen edelleen liian kevyesti?

kyllä
93% (236 ääntä)
ei
7% (17 ääntä)
Ääniä yhteensä: 253

Apua ja neuvoja vanhemmille

MLL:n vanhempainnetti auttaa ja neuvoo verkossa maksutta vanhempia myös koulukiusaamisen käsittelyssä.

Palvelun osoite on www.mll.fi/vanhempainnetti

Lasten ja nuorten puhelin ja netti

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Numeroon voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä. Normaalit päivystysajat ovat maanantaista perjantaihin kello 14–20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20.

Puhelimeen vastaavat aikuiset päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Päivystäjiin voi ottaa yhteyttä myös verkossa chatin kautta. Chatissä päivystetään maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20. Palveluun voi kirjoittaa myös nettikirjeen.

Chatti ja nettipalvelu löytyvät osoitteesta www.lastenjanuortennetti.net

Puhelin, kirjepalvelu ja chat on tarkoitettu kaikille alle 21-vuotiaille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, älä tee tätä virhettä5.8.2013 06.44
Psykologi: Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle itsekuria6.10.2014 22.00
Nuorisolääkäri: Vanhemmat, muistakaa nämä kolme asiaa6.10.2014 20.00
Professori: Nuorten luottamus ihmisten hyvyyteen on heikentynyt9.12.2013 11.03

Etusivulla nyt

Uusimmat: Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu